Poikkeuksellisen matalat korot ovat pitäneet suomalaisten lainanhoitokustannukset kurissa vuosien ajan. Korkojen nousu vaikuttaa kuitenkin konkreettisesti siihen, miten paljon kuukausierät kasvavat: jo muutaman prosentin muutos voi monella olla useita satasia kuussa.
Yli 90 prosenttia suomalaisten asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden Euribor-korkoon. Useamman vuoden miinusmerkkisinä pysyneet Euribor-korot ovat kuitenkin jäämässä historiaan, jos ennusteet Euroopan keskuspankin (EKP) suunnitelmista pitävät paikkansa.
”Ennusteiden mukaan nollatasolle päästään aikaisintaan loppuvuodesta 2019 ja plussan puolelle vuonna 2020. Vuoden 2021 aikana 12 kuukauden Euribor saattaa nousta 0,5-1 prosenttiyksikköön”, S-Pankin asuntolainoista vastaava kehityspäällikkö Päivi Huttunen linjaa.
Korot nousevat – joutuuko asunnonomistaja pulaan?
Asunnonomistajien ei tarvitse panikoida, sillä tässä vaiheessa puhutaan erittäin maltillisesta mahdollisesta noususta.
Esimerkiksi perhe, joka ottaa nollakorkotilanteessa 285 000 euron asuntolainan 25 vuoden laina-ajalla ja 12 kuukauden euriborilla, maksaa 0,95 prosenttiyksikön marginaalilla lainaa takaisin 1 070 euroa kuussa.
Jos korot kuitenkin nousevat nykyhetken tasosta esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä, nousee kuukausittain maksettavan erä 275 euroa, yhteensä 1 345 euroon.
Mikäli korot nousevat neljä prosenttiyksikköä, on kuukausierän muutos jo tuntuva, peräti 590 euroa. Silloin perhe lyhentää lainaa kuukausittain 1 660 euroa.
Miten varautua korkojen nousuun?
Korkojen mahdolliseen nousuun voi varautua säästämällä, suojaamalla lainan koronnousua vastaan tai järjestelemällä laina uudelleen.
”Vaihtoehtoja kannattaa miettiä jo lainanottohetkellä, mutta myöhemminkin ne voi ottaa käyttöön”, Huttunen muistuttaa.
Kuukausisäästäminen on erinomainen tapa varautua korkojen nousuun. Säästää voi lyhytaikaisesti tilillekin mutta suurimman hyödyn saa pitkäjänteisestä rahastoihin sijoittamisesta. Huttunen muistuttaa, että myös asuntolainan ottaminen on varallisuuden kartuttamista jälkikäteen.
”Jos on säästänyt kuukausittain jo pidemmän aikaa, eivät yllättävätkään korkojen nousut tunnu lompakossa.”
Korkosuojaus ja kiinteä korko suojaavat mahdollisilta korkoheilahteluilta. Korkosuojauksia on markkinoilla monenlaisia. Kiinteä korko tarkoittaa, että asuntolainan viitekorko pysyy samana sovitun ajan. Kiinteää korkoa saa minimissään kolmelle vuodelle ja pankista riippuen jopa 25 vuodeksi. S-Pankki tarjoaa asiakkailleen näistä vaihtoehdoista kiinteää korkoa 5 tai 10 vuodeksi.
”Asuntolainan voi myös jakaa puoliksi ja sitoa toisen puolikkaan kiinteään korkoon esimerkiksi 10 vuodeksi”, Huttunen kertoo.
Lainavakuutus voi osoittautua kullanarvoiseksi, mikäli elämässä tapahtuu yllättäviä ikäviä asioita. Lainavakuutuksen ansiosta kohoavista korkotasoista ja kasvavista kuukausieristä ei tarvitse huolehtia.
”Mitä laajempi vakuutus on, sitä hinnakkaampi se on – mutta sitä enemmän se korvaa. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiö voi jopa maksaa koko lainan pois.”
Lainan järjestely uudelleen esimerkiksi laina-aikaa muuttamalla on vaihtoehto, jos korkojen nousu saa talouden sekaisin. Huttunen muistuttaa, että jo lainanottohetkellä tulisi varautua erilaisiin riskeihin pohtimalla lainan kokonaismäärää sekä takaisinmaksuaikaa.
”Pisintä mahdollisinta takaisinmaksuaikaa ei kannata ottaa, jos erityistä syytä siihen ei ole. Siten saa itselleen pelivaraa tilanteeseen, jossa ehkä pitääkin pidentää laina-aikaa esimerkiksi korkojen nousun vuoksi.”
Asuntolainan lyhennysvapaat ovat hyvä vaihtoehto, jos korkojen nousu osuu samaan kohtaan väliaikaisen elämänmuutoksen, kuten perheenlisäyksen tai opintovapaan kanssa. Lyhennysvapaan aikana lainasta maksetaan vain korkoja.
”Lyhennysvapaan käyttäminen on yleistä, ja sen on tarkoitus tuoda helpotusta arkeen. Se toimii myös toisinpäin: jos korot laskevat, voi lainaa maksaa nopeammalla tahdilla takaisin”, Huttunen vinkkaa.
S-Pankin lainalaskurilla voit tarkistaa, miten korkomuutos vaikuttaa lainasi lyhennyserään
