S-Pankki Näkemys on kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.
Uusi vuosi aloitetaan sijoitusmarkkinoilla ristiriitaisissa tunnelmissa. Sijoitusympäristössä on yhä paljon hyvää, mutta samaan aikaan viime vuosien kovat myötätuulet ovat hiipumassa. Salkuissamme osakkeet ja korot ovat neutraalissa, ja haemme lisätuottoja kehittyvien maiden ja Suomen osakemarkkinoilta.
Hieno vuosi osake- ja kiinteistösijoittajalle, heikko korkosijoittajalle. Siinä mennyt vuosi 2021 lopputulemaltaan tiivistettynä. Kuten niin moni vuosi aiemminkin. Kevään 2020 koronaromahduksen jälkeen osakejuhlat ovat olleet huikeat, ja sijoittaminen on ollut todella kannattavaa. Nousu ei ole ollut pelkkää kuplanluontia, vaan taustalla on monia tekijöitä, jotka ovat siivittäneet markkinoita ylöspäin. Uuteen vuoteen suunnatessa kaikki pohtivat, joko juna meni, vai vieläkö tuottoja on jaossa. Ja jälleen kerran nähtävissä on vaihtelevaa säätä, kun maailma sopeutuu vähitellen aikaan koronan jälkeen, tai pikemminkin sen kanssa. Uusin koronamuunnos omikron on jälleen ikävä muistutus siitä, että pandemia ei ole ohi, mutta toisaalta se on osoittanut, että korona ei pysty sotkemaan enää koko taloutta.
Odotamme uuden sijoitusvuoden alun olevan tasapainottelua reippaan kasvun ja kiristyvän rahapolitiikan välillä. Toinen nostaa osakkeita, toinen laskee, mikä johtaa tunnelmien ailahteluun ja vaisuun kokonaistuottoon, joten osakkeet ovat salkuissamme neutraalipainossa. Markkinan sisällä kuitenkin tapahtuu paljon, kuten viime vuonnakin nähtiin. Tuottoeroja syntyy, ja haemmekin lisätuottoja suosimalla markkinoita sekä teemoja, jotka joko jatkavat suosiossa tai ovat kääntymässä viime vuoden vaisuuden jälkeen uuteen elpymiseen. Vastuullisuus, Suomen ja kehittyvien maiden osakkeet ja vaihtoehtoiset sijoitukset saavat tilaa salkuissamme kevääseen suunnattaessa.
Uuteen vuoteen lähtiessä muistetaan yleensä mainita kaikki riskit, eli mikä voi mennä pieleen. On kuitenkin hyvä muistaa jälleen kerran, että paljon useammin asiat menevät lopulta hyvin kuin törmäävät seinään. Siksi ei kannata katsoa ainoastaan heikoimpia lenkkejä vaan muistaa, että monet perustekijät voivat olla yhä kunnossa, vaikka niitä ei erikseen korostetakaan.
Tärkein asia on se, että elämme yhä reippaan kasvun aikaa. Viime kädessä talouden kehitys on se, mikä määrää osakkeiden suunnan pidemmällä tähtäimellä. Merkittävään, pidempiaikainen osakelasku on historiassa lähes aina vaatinut taantumaa. Pienempiä laskuja ja varsinkin korjausliikkeitä nähdään jo kasvun hidastuessa, mutta todellinen kriisi tulee vasta, jos kasvun pohja pettää. Kasvu hidastuu laajasti viime vuodesta, mutta viime vuosi olikin koronapalautumisen jälkeistä poikkeusaikaa. Yritysten luottamus on yhä vahvaa, kulutus vetää ja investoinnitkin piristyvät vähitellen.
Kun taloudella menee hyvin, niin silloin myös yrityksillä menee hyvin. Tuloskasvu oli viime vuonna häikäisevän vahvaa, kun globaalisti pörssiyritysten tulokset pomppasivat koronaromahduksesta yli 50 %. Tänä vuonna ei edes uneksita samanlaisista lukemista, sillä kasvun odotetaan tippuvan seitsemään prosenttiin. Sekin on kuitenkin lähellä historian keskiarvoja.
Jos kasvupohja on osakkeiden puolella, niin eikö osakkeilla ole silloin edessä vahva vuosi? Sijoitusmarkkinat elävät yllätyksistä. Koronan jälkeinen aika on ollut täynnä myönteisiä yllätyksiä – sekä hyvän kehityksen että matalien odotusten takia. Uuteen vuoteen lähdetään kuitenkin jo paljon kovemmilla odotuksilla kuin aiemmin. Usko kasvuun on laaja-alaista. Osakkeet ja sijoitusmarkkinat laajemminkin on jo hinnoiteltu vakaan kehityksen mukaisesti, jolloin tilaa negatiivisille yllätyksille on viime vuotta vähemmän. Edelleen, jos mikään uhkakuvista ei keikuta taloutta, osakkeet houkuttavat laajoja sijoitusvirtoja. Mutta kasvun selvä hidastuminen olisi puolestaan pettymys, mikä painaisi markkinat alamäkeen, vaikka kriisiskenaariot vältettäisiinkin.
Jättimäinen valtioiden ja keskuspankkien elvytystykitys pelasti talouden koronaromahduksesta, mutta nyt tuon rahanpumppauksen sivuvaikutukset alkavat näkyä. Ensinnäkin elvytys on luonut riippuvuutta. Poikkeuksena pidetyt tuet ja supermatala korkotaso nähdään jo pysyvänä olotilana, ja siten niiden vähentäminen hyydyttää helposti velkavetoista talouskasvua. Toisekseen massiivinen rahan tykitys on johtanut hintojen nousuun, ensin markkinoilla ja nyt myös taloudessa. Uutta rahaa on virrannut sijoituksiin ennen näkemätöntä tahtia, mikä on nostanut kaikkia varallisuusarvoja. Ylikysyntä ei kuitenkaan ole rajoittunut vain sijoituksiin vaan nyt myös tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat kivunneet ylös kovinta vauhtia tällä vuosituhannella.
Viime vuosikymmenet maailmalla on taisteltu hidastuvaa inflaatiota eli deflaatiota vastaan. Siihen ratkaisu on ollut kerta toisensa jälkeen tukea talouskasvua elvyttämällä. Nyt kuitenkin ongelmana ovat nousevat hinnat, joten siihen ratkaisu pitäisi olla poistaa elvytystä. Elvytyksen poisto on kuitenkin huono uutinen taloudelle ja sijoitusmarkkinoille, joten sitä halutaan käyttää mahdollisimman varovaisesti, jotta kasvu ei heikkenisi liikaa. Sijoittajat ja keskuspankit puntaroivatkin nyt, millä askelmerkeillä inflaatio saadaan pidettyä kurissa ilman, että pilataan talouden näkymiä.
Tämä vuosi onkin kiristystasapainoilun vuosi. Taantumaa ei toivo kukaan, ja siksi sitä vältellään kaikin keinoin, mutta vastaavasti ikuisesti rahaakaan ei voi talouteen pumpata ”varmuuden vuoksi”, kun pumppauksen huonot puolet alkavat näkyä. Osakemarkkinoilla vuosi on käynnistynyt ailahtelevissa merkeissä, ja siltä näyttää jatkokin. Maailmassa on ennätyksellisen paljon rahaa, mikä pitää yllä inflaatiopaineita, mutta toisaalta nostaa markkinoita. Keskuspankit ja valtiot yrittävät pitää pakettia kasassa leikkaamalla elvytystä varovaisin askelin.
Lopputulemana vuoteen lähdetään vaisuin tuotto-odotuksin. Korkojen nousupaineet painavat joukkolainojen tuottoja, joten valtionlainat ovat salkuissamme alipainossa. Pidämme ennemmin normaalia enemmän korkovaroja rahamarkkinoilla. Osakkeissa puolestaan kovin tuki on jäänyt taakse kasvun hidastuessa ja uuden markkinoille tulevan rahamäärän hiipuessa. Osakkeiden tuottomahdollisuus on silti ylivertainen korkoihin nähden, jos inflaatio ja muut riskit pysyvät kurissa, kuten viime vuosina on kerta toisensa jälkeen käynyt. Neutraali osakepaino toimii parhaiten tässä ympäristössä. Lisäksi suosimme kiinteistösijoituksia ja muita vaihtoehtoisia sijoituksia, jotka tuovat salkkuihin hajautushyötyä ja kohtuullista tuottoa perinteisten sijoitusten oheen.
Markkinoiden sisällä tuottoerot olivat suuria viime vuonna. USA:n osakkeet tuottivat euromääräisesti yli 36 prosenttia, kun taas kehittyvissä maissa jäätiin reiluun viiteen prosenttiin. Markkinoiden arvostuserot ovat samalla kasvaneet niin, että USA on kalleimmillaan 20 vuoteen, kun taas monilla muilla markkinoilla arvostus on lähellä viime vuosien keskiarvotasoja. Suosimme salkuissamme kehittyvien maiden ja Suomen osakkeita. Molemmilla on takana tuotoiltaan vaisu syksy, mikä jättää tilaa nousulle näkymien parantuessa. Kiinan politiikassa on käännytty kiristyksestä takaisin elvytyksen tielle, mikä tukee sekä kehittyvien maiden että monien suomalaisyritysten näkymiä.
Tärkeää tietoa
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi.
Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.
