Keskuspankkien rahapolitiikan kyvystä vaikuttaa reaalitalouteen voidaan olla montaa
mieltä, mutta vaikutus varallisuuserien hintoihin on selkeä ja suoraviivainen. Ympäri
maailmaa lanseeratut rahapoliittiset toimet ankkuroivat lyhyet korot erittäin alhaiselle
tasolle ja pitävät myös valtionlainojen korot matalina. Tämä on omiaan tukemaan
riskisten sijoituskohteiden, kuten osakkeiden, kiinteistöjen ja velkapapereiden hintoja.
Ainoa merkittävä keskuspankki, joka pyrkii poikkeamaan vallitsevasta elvytyslinjasta,
on USA:n keskuspankki Fed. Fedin on kuitenkin vaikea toteuttaa riippumatonta rahapolitiikan linjaa ja lähteä nostamaan ohjauskorkojaan merkittävästi samalla, kun muut maat lisäävät kilvan elvytystä. Vastavirtaan ajamisella on seurauksensa. Ulkovaltojen keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen kasvattaminen on tuonut vahvistumispaineita dollarille, mikä heikentää USA:n vientiyritysten kilpailukykyä ja laskee entisestään jo liiankin alhaista inflaatiota. Fedin rahapolitiikan normalisoiminen tulee näin ollen olemaan varovaista ja maltillista. Fedillä ei ole varaa vaarantaa USA:n talouskasvua, ja vaikka työmarkkinat ovat vahvat ja uusia työpaikkoja syntyy hyvää vauhtia, palkkainflaatiopaineiden lisääntyminen on toistaiseksi ollut maltillista, joten sekään ei pakota Fediä reagoimaan vahvasti ja välittömästi.
Lue koko katsaus täällä
Lisätietoa:
Vesa Engdahl, päästrategi S-Pankki-konserni, p.050 592 2639, vesa.engdahl@fim.com