Suomen taloudessa hyvä kasvuvaihe päällä

Suomen talous kasvaa leveällä rintamalla tänä ja ensi vuonna. Viennin hyvä veto, kasvava kotitalouksien kulutus ja vahva investointibuumi nopeuttavat kasvua.   

Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kotitalouksien kulutus kasvoi 1,9 prosenttia vuoden takaisesta. Kuluttajat käyttivät rahaa etenkin palveluihin ja isoihin hankintoihin. Kuluttajien vahva luottamus ja työllisyyden kasvu tukevat kotitalouksien kulutusta. Ansiotason nousu jää vähäiseksi tänä vuonna. Arvioimme, että kuluvana syksynä neuvoteltavat palkankorotukset ensi vuodelle pysyvät maltillisina. Palkankorotuslinjaa tukevat hallituksen kaavailemat kevennykset ansiotuloverotukseen. Kotitalouksien kulutus kasvaa 2,2 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna kotitalouksien kulutus lisääntyy ostovoiman kasvua ripeämmin, joten kotitalouksien säästämisaste pysyy negatiivisena.

Energian hintojen nousun jäätyä taakse inflaatio on hidastunut kevään jälkeen.  Ripeästä talouskasvusta huolimatta inflaationäkymä ensi vuodelle on maltillinen. Palkat nousevat vaimeasti ja odotamme raaka-aineiden hintojen kehittyvän maltillisesti. Inflaatio on 0,8 prosenttia tänä vuonna ja nopeutuu ensi vuonna 1,1 prosenttiin.

Suomen vienti on kasvanut vahvasti tänä vuonna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti kasvoi 9,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Tavaravienti on kasvanut laajasti tärkeimpien vientialojen vetämänä. Maailmantalouden hyvä kasvu näkyy Suomessa välituotteiden ja investointitavaroiden viennin kasvuna. Tammi-kesäkuussa vienti keskeisille vientimarkkinoille kasvoi merkittävästi.

Vientinäkymät ovat hyvät loppuvuodelle ja ensi vuodelle. Vientiyhtiöiden kilpailukyvyn kohentuminen, vahva tilauskanta ja vientimarkkinoiden kasvu kirittävät vientiä ennustejaksolla. Tammi–kesäkuussa uudet tilaukset kasvoivat 20,0 prosenttia vuoden takaisesta. Maailmantalouden ja Suomelle tärkeän vientimarkkinan, euroalueen, talouden kasvun jatkuminen tukee vientiä ensi vuonna. Vienti kasvaa tänä vuonna 7,5 prosenttia ja ensi vuonna 5,5 prosenttia. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvaa.

Investointien kasvu on ollut vahvaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Asuntojen rakentaminen ja muu talonrakentaminen lisääntyivät 8,0 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat selvästi suurten rakennuskohteiden vanavedessä. Myös investointipanostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan lisääntyivät. Teollisuuden investointikysely viittaa vahvaan investointien kasvuun tänä vuonna. Rakentamisen lupa- ja aloitustilastot ennakoivat rakentamisen hyvän kasvuvaiheen ulottuvan ensi vuoden puolelle. Investoinnit kasvavat 6,0 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 4,5 prosenttia.

Tammi–heinäkuussa työllisyys lisääntyi 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vahva talouskasvu pitää yllä työllisyyden kasvua tänä ja ensi vuonna. Uskomme, että työvoiman kysyntä lisääntyy useilla toimialoilla. Paikoitellen kuitenkin esiintyy pullonkauloja ja työpaikkoja on hankala täyttää. Myönteinen asia on kuluvana vuonna nähty työvoiman kasvu. Aiemmin työvoiman ulkopuolella olleet henkilöt ovat hyvän talouskehityksen myötä rohkaistuneet ja palanneet hakemaan työtä. Työvoiman lisäys hieman vaimentaa työttömyysasteen laskua. Työttömyysasteen arvioimme laskevan 8,4 prosenttiin vuonna 2017 ja olevan ensi vuonna 7,8 prosenttia. 

Kilpailukykypaketti lisää tehtyjen työtuntien määrää ja vähentää työnantajien työvoimakustannuksia. Paketin työllisyysvaikutukset näkyvät ennustejaksolla.

Asuntomarkkinoilla on jatkunut myönteinen vire tänä vuonna. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia koko maassa tammi–heinäkuussa edellisvuodesta. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jatkui suurena. Tammi–heinäkuussa asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,0 prosenttia ja laskivat 0,3 prosenttia muualla Suomessa. Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa ja kehittyneet vaisummin muilla paikkakunnilla.

Myönteiset talousnäkymät, suomalaisten vahva talousluottamus ja työllisyyden kasvu tukevat asuntomarkkinoiden kehitystä. Matala korkotaso pitää lainanhoitokustannukset aisoissa ja tukee asuntojen kysyntää. Kotitalouksien asunnonostoaikeet ovatkin nousseet kuluvana vuonna ja olivat elokuun lopulla keskimääräistä korkeammalla tasolla.

Asuntomarkkinoiden myönteinen vire on näkynyt asuntolainojen kasvuna. Tammi–heinäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin keskimäärin 1,5 miljardin euron edestä.

Asuntotuotannon tuntuva lisäys hillitsee asuntojen hintojen nousua. Tänä vuonna valmistuu noin 28 000 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa. Arvioimme asuntojen hintojen nousevan maltillisesti tänä ja ensi vuonna.

Talous on kasvanut vahvasti euromaissa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja näkymät ovat myönteiset. Yritysten ja kotitalouksien luottamusindikaattorit viittaavat myönteisen suhdannevaiheen jatkuvan loppuvuonna. Euroalueen talous kasvaa 2,2 prosenttia tänä vuonna.

Vuonna 2018 euroalueen kasvu hidastuu aavistuksen verran, mutta säilyy edelleen hyvässä vauhdissa. Euroalueen asukkaiden kulutus, jota työllisyyden kasvun jatkuminen ja verraten vaimea inflaatio tukevat, pitää yllä kasvua. Matala korkotaso ja vakaa talouskasvu ruokkivat puolestaan investointeja. Vientiä tukee maailmantalouden kasvuvaiheen jatkuminen.

Poliittinen epävarmuus on selvästi vähentynyt kuluvana vuonna euroalueella. Kevään vaalit manner-Euroopassa sujuivat ilman yllätyksiä ja rahoitusmarkkinoilla vaalituloksiin liittyvä epävarmuus väheni.

Saksassa järjestetään parlamenttivaalit 24. syyskuuta. Kyselytietojen mukaan liittokansleri Angela Merkel on vahvoilla uudelleenvalinnan suhteen. Saksan vaalit eivät aiheuta epävarmuutta talouteen ja rahoitusmarkkinoille.

Kohentuneen taloustilanteen myötä markkinoiden huolet Italiasta ovat lieventyneet viime aikoina. Italiassa järjestetään parlamenttivaalit ensi vuonna. Vaalien lähestyessä markkinoiden kiinnostus Italiaan voimistuu. Vaalit kiinnostavat sijoittajia, koska populistipuolueilla on yli 50 prosentin kannatus mielipidekyselyissä. Populistien rivit ovat kuitenkin hajanaiset. Mikäli Italiassa vältetään poliittiset karikot ja maahan saadaan toimiva hallitus, tilanteen odotetaan palaavan normaaliksi.

Euroalueen ulkopuolisista Euroopan maista poliittiseen päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta on eniten Isossa-Britanniassa. Maan hallituksen rivit ovat hajallaan Brexit-neuvottelulinjan osalta. Saarivaltion neuvotteluasema on haastava, sillä maalla on paljon menetettävää. Näyttää epärealistiselta, että neuvottelut EU:n kanssa saadaan valmiiksi kahden vuoden määräajan sisällä vuoden 2019 kevääseen mennessä. Todennäköisesti Iso-Britannia tarvitsee jonkinlaista siirtymäkautta ennen kuin neuvottelut ovat maalissa.

Kevään piikin jälkeen kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut euroalueella. Elokuussa inflaatio oli 1,3 prosenttia. Energian hintojen nousuvauhdin vaimeneminen on pääsyynä inflaation hidastumiseen. Heinäkuussa raakaöljyn ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kääntyivät nousuun. Noususta huolimatta raakaöljyn hinnan odotetaan kehittyvän maltillisesti loppuvuonna. Talouden ja työllisyyden kasvusta huolimatta laajempia hintapaineita euroalueella ei ole näkyvissä. Palkkojen nousuvauhti on edelleen varsin verkkainen, eivätkä palkat siksi suuremmin nopeuta inflaatiota. Lisäksi euron valuuttakurssin viimeaikainen vahvistuminen jarruttaa tuontitavaroiden ja -palveluiden kautta tulevaa hintojen nousua. Pohjainflaatio, johon energian ja ruoan hintojen heilahtelut eivät vaikuta, on pysytellyt hieman yhden prosentin yläpuolella. Euroalueen inflaatio on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Vaikka rahapolitiikka pysyy elvyttävänä euroalueella lähivuosina, keskuspankki on ottamassa pieniä askeleita rahapolitiikan kiristämisen suuntaan. EKP:n viestintä, arvopaperien osto-ohjelman supistaminen ja poistunut tarve uusille toimille kertovat, että keskuspankki alkaa ottaa suuntaa kohti normaalia tilannetta. Syksyllä EKP tulee kertomaan, miten se etenee rahapolitiikan kiristämisen kanssa ensi vuonna. Markkinoilla keskuspankin viestintä on näkynyt yhtäältä korko-odotusten hienoisena nousuna ja toisaalta euron valuuttakurssin selvänä vahvistumisena. Euribor-korot pysyvät matalilla tasoilla seuraavat pari vuotta, vaikka suunta on lievästi ylöspäin. Lyhyissä markkinakoroissa pohja on saavutettu. Arvioimme EKP:n nostavan ohjauskorkoa vuonna 2019.