Suomen talouden myötätuuli jatkuu

S-Pankin vauhtimittarin lukema on 14,71. Kuluttajien ja yritysten odotuksiin perustuvan mittarin lukema enteilee vahvan talouskasvun jatkuvan.


Suomen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan 3,0 prosenttia viime vuonna. Talouskasvu olikin parasta sitten vuoden 2010. Talouden hyvä kasvuvauhti jatkuu myös tänä vuonna. Ennusteemme mukaan Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2018. Ensi vuonna talous kasvaa 2,5 prosenttia. Kasvu tulee edelleen laajalta rintamalta. Talouskasvun jatkuminen tärkeillä vientimarkkinoillamme ja yritysten vahva tilauskanta pitävät yllä viennin virettä. Vienti kasvaa tänä vuonna 6,0 prosenttia. Vilkkaan toimeliaisuuden jälkeen investointien kasvuvauhti tasaantuu 5,0 prosenttiin. Matala korkotaso ja vapaan kapasiteetin väheneminen tukevat investointeja.

Kotitalouksien näkymät kuluvalle vuodelle ovat valoisat. Maltillinen inflaatio, palkankorotukset ja työllisyyden lisäys vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Yksityinen kulutus kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2018. Työllisyyden kasvu nopeutui viime vuoden lopulla, ja tänä vuonna hyvä vire työmarkkinoilla jatkuu. Työttömyysaste laskee 8,0 prosenttiin tänä vuonna. Hyvän kasvujakson aikana esiintyy paikoitellen pulaa osaavasta työvoimasta. Jo nyt työpaikkoja on runsaasti avoimina.  

Asuntomarkkinoilla jatkuu myönteinen kehitys. Viime vuonna vanhojen asuntojen hinnat nousivat 1,1 prosenttia. Asuntojen hinnat nousevat maltilliseen tahtiin vuonna 2018. Asuntolainoihin yleisesti sidotut euribor-korot pysyvät alhaalla vielä tänä vuonna. Ensi vuonna euribor-korot kääntyvät maltilliseen nousuun, kun Euroopan keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa. Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoa vuoden 2019 kesä-syyskuussa.

Pirteä taloudellinen toimeliaisuus lisää verotuloja ja kohentaa valtion ja kuntien taloutta. Ennusteemme mukaan julkisen talouden alijäämä pienenee ja velkasuhde laskee vuosina 2018–2019. Viime vuosien hyvän talouskasvun johdosta Suomen bruttokansantuotteen (BKT) määrä ylittää tänä vuonna vuoden 2007 lopun huipputason. Ennustamme tämän tapahtuvan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. 

Maailmantalouden näkymät ovat valoisat. Kuluvana vuonna maailmantalous kasvaa pitkän aikavälin keskimääräistä vauhtia nopeammin. Kasvu jatkuu laajapohjaisena. Lievästä kiristymisestään huolimatta keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja tukee taloudellista toimeliaisuutta monissa maissa. Yhdysvaltojen tuontitullien vaikutus maailmankauppaan kasvuun on vähäinen eikä suista myönteistä talouskehitystä pois raiteiltaan. Ennakoimme, että maailmantalouden kasvu hidastuu hieman vuonna 2019.

Suurimmat riskit maailmantalouden näkymissä liittyvät poliittiseen päätöksentekoon. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin sekava politiikka muodostaa suurimman epävarmuustekijän. Trumpin laajamittainen veropaketti voi ylikuumentaa Yhdysvaltojen taloutta, minkä seurauksena inflaatio kiihtyisi odotettua nopeammin. Viime aikoina Trumpin fokus on siirtynyt kauppapolitiikkaan. Trumpin ilmoitus tuontitulleista on lisännyt riskejä kauppasodasta.

Euroopassa poliittinen epävarmuus kohdistuu Italiaan. Maaliskuun alun parlamenttivaalien tulos tarkoittaa, että hallitusneuvotteluista tulee vaikeat. Markkinoiden kannalta epäsuotuisa hallitus voi lisätä sijoittajien epäluottamusta Italian taloutta kohtaan.

Lataa talousennuste PDF-tiedostona

 

 

Timo Hirvonen

Timo Hirvonen toimii S-Pankin ja FIMin pääekonomistina.

Talouskasvu jatkuu suotuisana

Suomen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan 3,0 prosenttia viime vuonna. Kasvu oli parasta sitten vuoden 2010. Talous kasvoi laajalla rintamalla, sillä kotitalouksien kulutus, investoinnit ja vienti kasvoivat nopeinten moneen vuoteen. Kuluvan vuoden alussa kotitalouksien ja yritysten taloustunnelmat ovat pysyneet valoisina. Kuluttajien luottamus on ennätystasolla ja yritysten odotukset myönteiset. Nostamme tämän vuoden kasvuennustettamme jonkin verran. Ennustamme Suomen talouden kasvavan 3,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna talous kasvaa 2,5 prosenttia. Talouden kasvupohja jatkuu laaja-alaisena. Kotitalouksien kulutus kasvaa vakaasti nousevien palkkojen ja vahvistuvan työllisyyden tukemana. Matalat korot ja vapaan kapasiteetin väheneminen pitävät yllä investointiaktiviteettia. Runsas tilauskanta ja vientimarkkinoiden vahva kasvu tukevat Suomen vientiä. Työllisyyden kasvu voimistuu tänä vuonna. Hyvän kasvujakson seurauksena esiintyy paikoitellen pulaa osaavasta työvoimasta. Lievästä nopeutumisesta huolimatta inflaatio säilyy maltillisena tänä vuonna. 

Katso video: Talouden myönteinen vire jatkuu

Suomen talous kasvaa laajalla rintamalla vuonna 2018. Kasvu pysyy viime vuoden vauhdissa. Viennin hyvä vire, vakaa kotitalouksien kulutus ja virkeänä jatkuva investointiaktiviteetti pitävät kasvua yllä.   

Viime vuonna kotitalouksien kulutus kasvoi 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Kuluttajat käyttivät rahaa etenkin isoihin hankintoihin. Ennätysvahva kuluttajien luottamus ja työllisyyden lisäys tukivat kulutusta.  

Kotitalouksien kulutus säilyy hyvällä tasolla. Työllisyyden kasvu ja palkankorotukset tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Inflaatio on edelleen verraten maltillista, vaikka hieman nopeutuukin. Matala korkoympäristö tukee edelleen kotitalouksien hankintoja. Kotitalouksien kulutus kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2018 ja 2,0 prosenttia vuonna 2019. Ennustejakson aikana kotitalouksien säästämisaste alkaa kohentua, mutta pysyy edelleen miinusmerkkisenä.

Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran ja raakaöljyn hinnan lievä nousu pitää energiainflaation plussan puolella.  Muissa raaka-aineissa hintapaineet ylöspäin ovat maltilliset. Elintarvikkeiden inflaatio on vähäistä. Ennustejaksomme loppupuolella korkojen nousu nopeuttaa asteittain inflaatiota. Inflaatio nopeutuu 1,2 prosenttiin vuonna 2018 ja vuonna 2019 inflaatio on 1,4 prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli 0,7 prosenttia. 

Suomen vienti kasvoi erinomaisesti viime vuonna. Viennin määrä kasvoi 8,3 prosenttia: tavaroiden 8,1 prosenttia ja palveluiden 8,6 prosenttia.  Kasvu oli parasta sitten vuoden 2007. Tavaravienti kasvoi hyvin laajasti, vain muutamilla toimialoilla vienti supistui viime vuonna. Etenkin autojen vienti lisääntyi huomattavasti.

Vientinäkymät ovat valoisat. Vientiyhtiöiden parantunut kilpailukyky, vahva tilauskanta ja vientimarkkinoiden pirteä talouskasvu tukevat vientiä ennustejaksolla. Teollisuuden palkkaratkaisut pitävät vientisektorin kilpailukykyisenä ennustevuosina. Vuonna 2017 teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 12,8 prosenttia. Maailmantalouden hyvä aktiviteetti tukee Suomen välituotteiden ja investointitavaroiden vientiä. Vienti kasvaa 6,0 prosenttia vuonna 2018 ja 4,5 prosenttia vuonna 2019. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvaa.

Myös investoinnit kasvoivat erittäin vahvasti viime vuonna. Vuonna 2017 investoinnit kasvoivat 6,3 prosenttia. Sekä asuinrakentaminen että muu talonrakentaminen olivat hyvässä vireessä. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat 12,4 prosenttia suurten hankintojen ja laajennusinvestointien johdosta. Myös investointipanostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan piristyivät. Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö pitävät investointiaktiviteetin vilkkaana myös tänä vuonna. Lupa- ja aloitustilastot ennakoivat rakentamisen hyvän kasvuvaiheen jatkuvan kuluvana vuonna. Investoinnit kasvavat 5,0 prosenttia vuonna 2018 ja 4,0 prosenttia vuonna 2019.

Katso video: Miten talouskasvu näyttäytyy kotitalouksille?

Ripeä talouskasvu alkoi näkyä työllisyyden kasvun nopeutumisena viime vuoden lopulla. Työllisyys lisääntyi 59 000 hengellä vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Koko vuonna työllisyys kasvoi prosentin verran. Tammikuun työllisyystilastot antoivat hyvän startin tälle vuodelle. Kysynnän kasvu on lisännyt työn tarjontaa. Viime vuonna työvoima kasvoi 0,8 prosenttia eli 22 000 hengellä. Talouskasvu oli peräisin pitkälti työn tuottavuuden kasvusta vuonna 2017. Työn tuottavuus kasvaa normaalisti nousukauden alussa ja työllisyyden lisäys seuraa viiveellä perässä. Työllisyys vahvistuu tänä vuonna hyvän talouskasvun tukemana. Avoimia työpaikkoja löytyy runsaasti. Samaan aikaan hallituksen työmarkkinatoimet tukevat työllisyyden kasvua.  Paikoitellen esiintyy pullonkauloja ja työpaikkoja on hankala täyttää. Työvoiman lisäys vaimentaa työttömyysasteen laskua. Työttömyysasteen arvioimme laskevan 8,0 prosenttiin vuonna 2018 ja 7,5 prosenttiin vuonna 2019.

Asuntomarkkinoilla vallitsi myönteinen vire viime vuonna. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia koko maassa. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jatkui kuitenkin suurena. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,7 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 0,3 prosenttia. Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa ja kehittyneet vaisummin muilla paikkakunnilla.

Asuntomarkkinoiden vilkkaus on näkynyt asuntolainojen kasvuna. Viime vuonna uusia asuntolainoja nostettiin keskimäärin 1,6 miljardin euron edestä kuukaudessa. Lyhennysvapaat pysyivät edelleen suosittuina.

Suotuisat talousnäkymät, suomalaisten vahva talousluottamus ja työllisyyden lisääntyminen tukevat asuntomarkkinoiden kehitystä. Matala korkotaso pitää lainanhoitokustannukset aisoissa ja tukee asuntojen kysyntää. Tänä vuonna asuntotuotanto hidastuu vuodesta 2017, mutta pysyy selvästi pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa korkeammalla. Tänä vuonna rakennetaan 40 000 asuntoa, joista kerros- ja rivitaloasuntoja on noin 32 000. Korkealla tasolla oleva asuntotuotanto pitää asuntojen hintojen nousun maltillisena.

Kasvu nopeutuu

Maailmantalouden kasvu oli hyvää viime vuonna. Kasvu nopeutuu 3,8 prosenttiin tänä vuonna ja on keskimääräistä kasvuvauhtia ripeämpää. Myös maailmankaupan kasvu säilyy hyvällä tasolla. Maailmankauppa kasvoi 4,5 prosenttia viime vuonna. Kasvu oli parasta sitten vuoden 2011. Talouskasvu on maantieteellisesti hyvin laaja-alaista. Vuonna 2019 maailmantalouden kasvu hieman vaimenee.

Hyvä talouskasvu Yhdysvalloissa ja euroalueella pitää yllä kehittyneiden maiden kasvua. Presidentti Trumpin veropaketti nopeuttaa talouskasvua Yhdysvalloissa. Kiinassa talouskasvu hidastuu hieman tänä vuonna, mutta nopeutuu sen sijaan Intiassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Kehittyneissä talouksissa kasvu asettunee 2,4 prosenttiin ja kehittyvissä maissa uskomme talouskasvun nopeutuvan 4,9 prosenttiin. Maailmantalous kasvaa keskimääräistä nopeammin kuluvana vuonna. Vähittäisestä kiristymisestään huolimatta keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja tukee talouskasvua monissa maissa.

Maailmankaupan kasvu jatkuu hyvänä vuonna 2018. Kotimainen kysyntä tukee kasvua eri puolilla maailmaa. Vapaan kapasiteetin väheneminen piristää investointeja ja työllisyys lisääntyy monissa maissa.

Yhdysvaltojen tuontitullien vaikutus maailmankaupan kasvuun on vähäinen eikä suista myönteistä talouskehitystä pois raiteiltaan.

Paikoittaisista kapasiteettirajoitteista huolimatta laajamittaisempaa inflaation kiihtymistä ei ole näköpiirissä vuonna 2018. Inflaatio toki hieman nopeutuu viime vuodesta. Paineet raaka-aineiden hintojen kallistumiselle ovat maltilliset. Raaka-aineiden hintoja on nostanut kysynnän vahvistuminen piristyneen maailmantalouden kasvun seurauksena. Kysynnän lisäys on nostanut raakaöljyn hintaa kesästä 2017 lähtien. Raakaöljyn hinnan odotetaan kuitenkin kehittyvän verraten maltillisesti kuluvan vuoden aikana. Futuuri-arvopapereiden perusteella voidaan laskea, että markkinat arvioivat öljybarrelin maksavan 63 dollaria vuoden 2018 lopussa.

Poliittiset riskit ovat suurin epävarmuustekijä maailmantalouden näkymille vuonna 2018. Yhdysvalloissa presidentti Trump on jossain määrin saanut rivinsä suoriksi. Veropaketin kasaan saamisen jälkeen Trumpin fokus on siirtynyt kauppapolitiikkaan. Hänen kauppapoliittisista linjauksistaan olemme viime aikoina saaneet maistiaisia. Ilmoitus tuontitulleista on lisännyt riskejä kauppasodasta. Kauppapolitiikassa NAFTA-neuvottelut ovat kesken. Pohjois-Korean ja Lähi-idän tilanne voi kärjistyä ja lisätä geopoliittisia jännitteitä.

Italian parlamenttivaaleissa populistipuolueet saivat vaalivoiton maaliskuun alussa. Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, koska yksittäisellä puolueella tai liittoutumalla ei ole enemmistöä. Toistaiseksi rahoitusmarkkinat ovat suhtautuneet Italian vaalitulokseen rauhallisesti. Markkinoiden kannalta epäsuotuisa hallitus voi lisätä sijoittajien epäluottamusta Italian taloutta kohtaan.

Ison-Britannian EU-erosta käytävät Brexit-neuvottelut ovat lisänneet epävarmuutta saarivaltion talousnäkymiin ja hidastavat talouskasvua.

Osakemarkkinoilla viime vuosi oli poikkeuksellisen rauhallinen. Vuoden 2018 alussa osakemarkkinoilla nähtiin hermoilua, ja on todennäköistä, että kuluvana vuonna nähdään enemmän markkinaheiluntaa kuin viime vuonna.

Pitkät valtionlainojen korot liikkuivat kapeassa vaihteluvälissä viime vuonna. Keskuspankkien arvopaperiostojen väheneminen ja kohoavat inflaatio-odotukset mahdollistavat pitkien korkojen nousun etenkin Yhdysvalloissa tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan vuosi 2018 ei ole korkomarkkinoilla yhtä rauhallinen kuin vuosi 2017.

Näkymät ovat kirkastuneet myös kehittyvissä talouksissa. Viime vuonna talous kasvoi hyvin monissa nousevissa talouksissa. Maailmantalouden kasvun jatkuminen sekä raaka-aineiden hintojen noususuuntainen kehitys tukevat kehittyviä talouksia.

Kiinan talous kasvoi viime vuonna 6,8 prosenttia eli yli 6,5 prosentin kasvuvauhtitavoitteen. Talouden suuri rakennemuutos, jossa painopistettä siirretään viennistä kohti kotimaisia toimialoja, on käynnissä edelleen. Maan johto pyrkii hidastamaan talouden kasvuvauhtia hallitusti tavoitteenaan aiempaa kestävämpi talouskasvu. Tänä vuonna BKT kasvaa 6,5 prosenttia. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppasuhteet ovat markkinoiden ja talouden seuraajien mielenkiinnon kohteena lähivuosina. Myös Kiinan talouden velkaantumista on syytä seurata. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 6,2 prosenttiin.

Intian talous kasvoi odotettua hitaammin viime vuonna. Seteliuudistus ja arvonlisäverouudistus olivat hitaamman talouskasvun taustalla. Rakenteellisiin uudistuksiin liittyvien ongelmien jäädessä taakse Intian BKT:n kasvu nopeutuu tänä vuonna. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit pitävät yllä talouskasvua ennustejaksolla. Vuosina 2018–2019 talous kasvaa yli 7 prosenttia.

Brasilian talous kääntyi kasvuun viime vuonna. Talouskasvu nopeutuu tänä vuonna. Kasvua tukevat maan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, ennätysalas painunut inflaatio ja kotimaisen kysynnän veto. Poliittisella rintamalla korruptio-oikeudenkäyntejä käydään edelleen. Brasilian lokakuun vaaleissa maahan valitaan muun muassa uusi presidentti ja monia kongressin edustajia. Vaalit luovat mahdollisuuden jättää poliittiset skandaalit taakse. Vuonna 2019 talouskasvu pysyy verraten hyvänä.

Venäjän talous palasi kasvu-uralle viime vuonna. Raakaöljyn hinnan vakautuminen tukee Venäjän taloutta ja vientiä. Myös kotimainen kysyntä kasvaa. Inflaation tuntuva hidastuminen vahvistaa venäläisten ostovoimaa ja kulutusta. Venäjän talous kasvaa 1,8 prosenttia vuosina 2018–2019.

Parasta talouskasvua euroalueella moneen vuoteen

Euroalueen viime vuoden talouskasvu oli parasta sitten vuoden 2007. Bruttokansantuote kasvoi 2,5 prosenttia. Vahvan kasvun taustalla ovat maailmantalouden hyvä vire, investointien ja kotitalouksien kulutuksen voimistuminen sekä kevyt rahapolitiikka. Talouskasvu oli laaja-alaista, sillä kaikki euromaiden taloudet olivat kasvussa. Euroalueen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 kasvu on 2,2 prosenttia.

Euroalueen talouden luottamusindikaattorit ovat ennätyskorkeilla tasoilla. Vaikka indikaattoreiden nousu tasaantuisi, talouskasvu säilyy vahvana. Euroopan keskuspankin (EKP) elvyttävä rahapolitiikka pitää lyhyet korot alhaalla. Matala korkotaso ja tarve kapasiteetin lisäykselle ruokkivat investointeja. Kasvava työllisyys yhdessä palkkojen nousun ja maltillisen inflaation kanssa pitävät kotitalouksien kulutuksen rattaat liikkeellä. Hyvä kasvu maailmantaloudessa tukee euroalueen vientiä. Kasvu kuitenkin painottuu kotimaiseen kysyntään. Euron vahvuus voi paikoitellen hieman tylsyttää euroalueen vientisektorin kilpailukykyä. Euroalueen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 kasvu on 2,2 prosenttia

Suurin politiinen epävarmuus kohdistuu Italiaan. Italian parlamenttivaaleissa populistipuolueet saivat vaalivoiton maaliskuun alussa. Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, koska yksittäisellä puolueella tai liittoutumalla ei ole enemmistöä. Toistaiseksi rahoitusmarkkinat ovat suhtautuneet Italian vaalitulokseen rauhallisesti. Markkinoiden kannalta epäsuotuisa hallitus voi lisätä sijoittajien epäluottamusta Italian taloutta kohtaan.

Mikäli Italiassa vältetään poliittiset karikot ja maahan saadaan toimiva hallitus, tilanteen odotetaan palaavan normaaliksi. Muun euroalueen ohella myös Italiassa talouskasvu on kohentunut viime vuosina. Talousnäkymien kirkastuminen lieventää markkinoiden Italia-huolia.

Euroalueen ulkopuolisista Euroopan maista poliittiseen päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta on merkittävästi Isossa-Britanniassa. Brexit näkyy jo Ison-Britannian taloudessa kasvun hidastumisena. Maan hallituksen rivit ovat hajallaan ja Brexit-neuvottelut takkuavat. Saarivaltion neuvotteluasema on haastava, sillä maalla on paljon menetettävää. Neuvottelut EU:n kanssa tulisi saada valmiiksi vuoden 2019 kevääseen mennessä. Ei ole poissuljettua, että Iso-Britannia tarvitsee jonkinlaisen siirtymäkauden ennen kuin maa irtaantuu Euroopan unionista.

Katso video: Mitä tapahtuu koroille ensi vuonna?

Euroalueen inflaatio oli 1,5 prosenttia viime vuonna, ja sitä nopeutti energian hintojen kallistuminen. Vuoden 2017 alun jälkeen inflaatio vaimeni vuoden kuluessa. Pääsyynä inflaation hidastumiseen viime vuoden mittaan oli energian hintojen nousuvauhdin vaimeneminen. Kesän jälkeen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kääntyivät nousuun. Noususta huolimatta raakaöljyn hinnannousu ei ole nopeuttanut inflaatiota. Futuuri-arvopapereiden hintojen perusteella raakaöljyn hinnan odotetaan kehittyvän maltillisesti tänä vuonna. Myös muissa raaka-aineissa hintojen kallistumispaineet ovat verraten vähäiset. Palkkojen nousuvauhti on hieman nopeutunut euroalueella. Työttömyyden runsaus kuitenkin jarruttaa yhä palkkojen nousuvauhtia ja hillitsee euroalueen inflaation nopeutumista. Vuonna 2018 inflaatio on euroalueella 1,5 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2019.

Euroalueen hyvästä talouskasvusta huolimatta inflaation vaimeus pitää EKP:n elvytysmoodissa. Tammikuusta 2018 lähtien EKP puolitti kuukausittaiset arvopaperiostonsa 30 miljardiin euroon. Ostoja tehdään ainakin syyskuuhun asti ja mahdollisesti hieman sen jälkeen. Odotamme EKP:n lopettavan arvopaperisostot tämän vuoden loppuun mennessä.

Yhdysvaltojen tapaan myös euroalueella pitkät korot ovat nousseet viime kuukausina. Euroalueella lyhyet markkinakorot eli euribor-korot eivät ole kuitenkaan nousseet, koska EKP on pitänyt talletuskoron -0,40 prosentissa. Talletuskorko muodostaa lattian euribor-koroille. Kun EKP ryhtyy suunnittelemaan talletuskoron nostoa, alkavat euribor-korot liikkua ylöspäin. Arvioimme EKP:n nostavan keskuspankkikorkoja kesä-syyskuussa 2019. Euribor-korot pysyvät alhaalla vuonna 2018, mutta alkavat nousta sen jälkeen maltilliseen tahtiin. EKP tulee nostamaan keskuspankkikorkoja rauhalliseen tahtiin.

Talous kasvaa – ylikuumeneeko se?

Yhdysvaltojen talouskasvu nopeutui 2,3 prosenttiin viime vuonna. Kotitalouksien kulutus oli vahvaa ja investoinnit kasvoivat. Dollarin heikentyminen ja maailmantalouden kasvu tukivat vientiä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaasti ja työttömyysaste laski hyvin alas. Hyvä työllisyyskehitys jatkui kuluvan vuoden alussa. Taloustieteen näkökulmasta Yhdysvalloissa ollaan täystyöllisyydessä eli työttömyysaste on laskenut alle rakenteellisen työttömyysasteen. Inflaatio on osoittanut viime kuukausina piristymisen merkkejä palkkojen nousuna ja energiainflaation johdosta. Yhdysvalloissa talouden nousukausi on jo pitkällä. Uskomme Yhdysvaltojen talouskasvun vahvistuvan lähelle kolmea prosenttia tänä vuonna presidentti Trumpin veropaketin nopeuttamana. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu kahden ja puolen prosentin paikkeille. Suurin epävarmuus Yhdysvaltojen taloudessa on presidentti Trumpin talous- ja kauppapolitiikka. 

Arviomme mukaan Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,9 prosenttia tänä vuonna. Hyvä työllisyyskehitys ruokkii amerikkalaisten kulutusta. Investointeja tehdään verraten paljon, maan keskuspankin Fedin koronnostoista huolimatta. Heikentynyt dollari kohentaa vientisektorin kilpailukykyä. Keskuspankin ohjauskoron nostot kertovat talouden olevan niin hyvässä iskussa, että se kestää korkeamman korkotason. Presidentti Trumpin veropaketti nopeuttaa talouskasvua entisestään. Veropaketti keventää palkansaajien verotusta ja yritysten veroastetta selvästi. Mikäli yritykset kohdentavat veroalennusten johdosta syntyneet kasvaneet voittonsa tuottaviin investointeihin, talouskasvu voi jatkua hyvänä pidemmän aikaa. Arvioimme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2019.

Katso video: Miten Trump vaikuttaa talouteen?

Trumpin presidenttikaudella kehitys taloudessa ja osakemarkkinoilla on ollut hyvää. On hyvä kuitenkin muistaa, että presidentin tekojen vaikutus talouskasvuun on rajallinen. Trumpin ajama veropaketti hyväksyttiin viime vuoden lopulla ja se vaikuttaa parhaillaan Yhdysvaltojen talouteen. Palkansaajien verotus on keventynyt, kuten myös yritysten. Riskinä on, että Trumpin veropaketti ylikuumentaa täydessä vauhdissa olevan Yhdysvaltojen talouden. Tässä tilanteessa inflaatio kiihtyisi ja keskuspankin olisi nostettava ohjauskorkoa jäähdyttääkseen taloutta.   

Trumpin ilmoitus tuontitariffeista voi toteutuessaan johtaa pahimmillaan laajamittaiseen kauppasotaan. Tämä hidastaisi kansainvälistä kauppaa ja maailmantalouden kasvua. Kauppasodassa ei ole voittajia, vaan kaikki häviävät.

Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin uusi pääjohtaja Jerome Powell aloitti työssään helmikuun alussa. Hän on viestinyt jatkavansa edeltäjänsä rahapoliittisella linjalla eli ohjauskoron nostoja tehdään asteittain. Fedin omissa arvioissa ohjauskorkoa nostettaisiin kolme kertaa tänä vuonna. Hyvä talouskasvu ja inflaation lievä nopeutuminen luovat perusteet korkoruuvin kiristämiselle. Mikäli kasvu jatkuu hyvänä, neljäs ohjauskoron nosto tänä vuonna on todennäköinen.

Samaan aikaan Fed pienentää keskuspankin tasetta rauhalliseen tahtiin. Lokakuuhun 2018 mennessä arvopapereiden (valtionlainat ja kiinteistövakuudelliset arvopaperit) määrä Fedin taseessa supistuu 50 miljardilla dollarilla kuukaudessa.

Powellin aloitettua pääjohtajana rahoitusmarkkinat tulevat jossain vaiheessa testaamaan hänen linjauksiaan. Tämä testi on edessä, mikäli epävarmuus lisääntyisi osakemarkkinoilla.

Ennuste numeroina

Suomen talouden ennusteluvut 

  arvo (mrd. euroa) määrän muutos (prosenttia)
  2016 2016 2017 2018 
(ennuste)
2019 
(ennuste)
bruttokansantuote (bkt) 215,8 2,1 3,0 3,0 2,5
tuonti 79,4 5,4 2,6 4,5 4,0
vienti 76,8  2,3 8,3 6,0 4,5
kulutus 170,8  1,8  1,4 1,7  1,6 
- yksityinen kulutus 119,1  1,8  1,6  2,2  2,0 
- julkinen kulutus 51,7  1,8 1,0  0,5  0,5
investoinnit 46,5  7,5 6,3  5,0  4,0 
kuluttajahintojen muutos (%) 0,4  0,7  1,2 1,4 
ansiotason muutos (%)   1,2 0,2  2,0 2,0 
työttömyysaste (%)   8,8 8,6  8,0  7,5 
työllisyysaste (%)   68,7 69,7  70,9  71,8 
vaihtotase (% bkt:stä)   -1,4 0,7 1,1 1,3
julkisyhteisöjen alijäämä (% bkt:stä)   -1,7 -1,0  -0,5  -0,2 
julkisyhteisöjen velka (% bkt:stä)    63,0 61,5  60,1  58,7 

Lähde: S-Pankki ja Tilastokeskus

Talouskasvu maailmalla

  bkt-osuus (prosenttia, ostovoimakorjattu) bkt:n kasvu (prosenttia)
  2016 2016 2017 2018
(ennuste)
2019
(ennuste)
maailma 100,0 3,2 3,6 3,8 3,7
Yhdysvallat 15,5 1,5 2,3 2,9 2,4
euroalue 11,8 1,8 2,5 2,4 2,2
Iso-Britannia 2,3 1,8 1,7 1,4 1,4
Ruotsi 0,4 3,2 2,4 2,5 2,2
Japani 4,4 1,0 1,6 1,3 1,2
kehittyneet maat yhteensä 41,8 1,7 2,1 2,4 2,1
Kiina  17,7 6,7 6,8 6,5 6,2
Intia 7,2 7,1 6,7 7,4 7,4
Brasilia 2,6 -3,6 1,0 2,0 2,2
Venäjä 3,2 -0,2 1,5 1,8 1,8
kehittyvät maat yhteensä 58,2 4,3 4,7 4,9 4,8

Lähde: IMF ja S-Pankki

Inflaation kehitys maailmalla

  inflaation kehitys (prosenttia)    
  2016 2017  2018
(ennuste)
 
2019
(ennuste)
 
maailma 2,8  3,0 3,3 3,3
Yhdysvallat  1,3 2,1 2,  2,2
euroalue  0,2 1,5 1,5 1,6
Iso-Britannia  0,7 2,7 2,5 2,1
Ruotsi  1,1 1,8 1,9 1,9
Japani  -0,1 0,5 0,9 1,3
kehittyneet maat yhteensä  0,8 1,7 1,8 2,0
Kiina  2,0 1,6 2,2 2,3
Intia  4,5  3,3 4,5 4,4
Brasilia  8,7 3,5 4,0 4,0
Venäjä  7,0 3,7 3,9 4,0
 kehittyvät maat yhteensä 4,3  4,0  4,4  4,3

Lähde: IMF ja S-Pankki

Lue myös

S-Pankin pörssimittari: Suomalaisyhtiöillä tiukka loppukiri – sijoittajalle luvassa hyvä osinkokevät

Artikkeli: Näin rahoitat kodin isot peruskorjaukset

Artikkeli: Millainen on hyvä taloudellinen itsetunto?

Artikkeli: Kun mummola muuttui kodiksi – sukupolvet laittoivat asunnot vaihtoon