Vikkelin vaihe takana – seuraavaksi mukiinmenevää talouskasvua

Suomen talouskasvu maltillistuu ensi vuonna. Kotitalouksien kulutus pitää yllä kasvua. Rakentamisen rauhoittuminen vaimentaa investointeja. Vienti kasvaa maltillisesti.  

Kuluttajien talousluottamus on pysynyt vahvana tänä vuonna, kun palkankorotukset ja työllisyyden selvä lisäys tukivat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Verraten vaimea inflaatio ja alhaiset korot pitivät osaltaan yllä kotitalouksien kulutusta.

Palkankorotukset, työllisyyden kasvu ja kuluttajien luottamus talouteen tukevat kotitalouksien kulutusta ensi vuonna. Inflaation asteittainen nousu hieman nakertaa ostovoimaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,7 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Kotitalouksien kaikki tulot eivät mene kulutukseen, joten tällä hetkellä miinusmerkkinen säästämisaste kohenee asteittain ennustejaksolla. Kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien säästämisaikomukset ovat lisääntyneet viime aikoina.

Veronkorotukset sekä ruoan ja energian hintojen kallistuminen ovat nopeuttaneet inflaatiota tänä vuonna. Kuluttajahinnat nousevat prosentin verran tänä vuonna. Pitkälti samat tekijät vaikuttavat inflaatioon ensi vuonna. Välilliset veronkorotukset nopeuttavat hieman inflaatiota. Elintarvikkeiden inflaatio pysyy kohonneena. Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran. Myös korkojen nousu alkaa nopeuttaa asteittain inflaatiota ennustejaksolla. Toisaalta raakaöljyn hinnan halpeneminen tänä syksynä lieventää energiainflaatiota. Inflaatio on 1,5 prosenttia sekä ensi vuonna että 2020.

Erittäin vahvan viime vuoden jälkeen Suomen viennin kasvuvauhti on tasaantunut tänä vuonna. Tammi–syyskuussa viennin määrä lisääntyi 1,4 prosenttia vuoden takaa. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvoi. Parhaiten vienti veti metsäteollisuudessa, koneissa ja laitteissa sekä autoteollisuudessa.

Vientinäkymät ovat kohtalaiset. Vientiyhtiöiden hyvä kilpailukyky, teknologiateollisuuden ennätysvahva tilauskanta ja vientimarkkinoiden kohtalainen talouskasvu tukevat vientiä ennustejaksolla. Tammi–syyskuussa teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi vajaat pari prosenttia edellisvuodesta. Maailmalla investointikysyntä hieman hidastuu, mutta vähäinen vapaa kapasiteetti tukee Suomen välituotteiden ja investointitavaroiden vientiä. Kaksi suurta laivatoimitusta nostaa vientiä ensi vuonna. Vienti kasvaa 3,0 prosenttia ensi vuonna ja 2,5 prosenttia vuonna 2020. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvaa.

Investointien kasvuvauhti on tasaantunut tänä vuonna. Asuinrakentaminen sekä muu talonrakentaminen kehittyivät myönteisesti. Sen sijaan  kone- ja laiteinvestoinneissa on ollut vaisumpaa kehitystä. Merkkejä yritysten investointi-innokkuuden tasaantumisesta on kuitenkin havaittavissa. Myönnettyjen rakennuslupien väheneminen viittaa rakennustuotannon hidastumiseen jatkossa. Toisaalta talouden toimeliaisuus, vapaan kapasiteetin niukkuus ja matalat korot tukevat yritysten intoa investoida ennustejaksolla. Liikerakentamisessa on isoja hankkeita käynnissä. Matkailun hyvä kehitys näkyy alan investoinneissa. Korjausrakentaminen paikkaa muuta rakentamista. Investoinnit kasvavat 2,5 prosenttia ensi vuonna ja 2,2 prosenttia vuonna 2020.

Työllisyys on kasvanut erittäin vahvasti kuluvana vuonna. Työllisyys on lisääntynyt noin 70 000 hengellä. Kasvu on ollut laajapohjaista, sillä työllisyys on lisääntynyt melkein kaikilla toimialoilla. Suomessa on viimeksi nähty yhtä voimakasta työllisyyden kasvua vuonna 1999. Hyvä työmarkkinakehitys on näkynyt myös työvoiman kasvuna. Aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella olleet ihmiset ovat hyvän talouskasvun myötä rohkaistuneet ja palanneet työmarkkinoille. Työttömyysaste laskee 7,5 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna työllisyyden kasvu maltillistuu, kun talouskasvu hidastuu. Arvioimme työllisyyden lisääntyvän vajaalla 30 000 hengellä ensi vuonna. Työttömyysaste laskee 7,0 prosenttiin ensi vuonna ja 6,8 prosenttiin vuonna 2020.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma jatkuu ennustejaksolla. Puute osaajista hidastaa työllisyyden ja koko talouden kasvua. Työllisyysaste nousee yli 72 prosentin, vaikka työllisyyden kasvuvauhti hidastuu. Tämä johtuu siitä, että työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) supistuu ennustejaksolla. Väestön kehitys yhdessä julkisen talouden haasteiden kanssa edellyttää selvästi yli 72 prosentin työllisyysastetta Suomessa ensi vuosikymmenellä. Myös tuottavuuden kasvua tulisi kohentaa kaikin keinoin. 

Asuntomarkkinoiden aktiviteetti on ollut kaksijakoista kuluvana vuonna. Uusien asuntojen hinnat nousivat vuoden loppua kohden, kun taas vanhojen asuntojen hintakehitys tasaantui. Myös ero pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten sekä muun Suomen välillä on pysynyt suurena vanhojen asuntojen hintojen kohdalla.

Vanhojen asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,2 prosenttia koko maassa tammi–syyskuussa. Hintaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jatkui suurena. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,9 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 0,4 prosenttia.

Uusien asuntolainojen osalta asuntomarkkinoiden aktiviteetti on ollut verraten hyvää. Kuluvana vuonna uusia asuntolainoja on nostettu keskimäärin 1,6 miljardin euron edestä kuukaudessa.

Talouskasvu, suomalaisten luottamus talouteen ja työllisyyden lisääntyminen tukevat asuntomarkkinoiden kehitystä. Lievästä kiristymisestä huolimatta korot pysyvät varsin matalina ja pitävät lainanhoitokustannukset aisoissa. Odotamme EKP:n nostavan korkoa syksyllä 2019 ja kerran vuonna 2020. Ennusteemme mukaan EKP:n ohjauskorko on 0,50 prosentissa ja talletuskorko 0,25 prosentissa vuoden 2020 lopulla. Keskuspankkikorkojen nosto ja ylimääräisen likviditeetin väheneminen nostavat Euribor-korkoja.

Ensi vuoden lopulla 12 kuukauden Euribor-korko on 0,20–0,30 prosentin haarukassa ja vuoden 2020 lopulla 0,60–0,80 prosentin haarukassa. Riski on, että koronnostojen tahti jää vieläkin hitaammaksi. Korkomarkkinoiden odotukset korkojen noususta ovat vaimeat tällä hetkellä.

Korkojen nousu lisää lainanhoitokuluja. 100 000 euron annuiteettiasuntolainassa, jossa laina-aika on 20 vuotta, 0,8 prosenttiyksikön koronnousu nostaa lainanhoitokuluja vajaalla 40 eurolla kuukaudessa.

Kotitalouksien kannattaa varautua korkojen nousuun mitoittamalla oma asuntolaina niin, että lyhennyksistä selviää myös korkeammilla koroilla. Kuukausisäästäminen on myös hyvä keino luoda omaan talouteen ylimääräistä puskuria.

Ensi vuonna asuntotuotanto hidastuu ja palaa lähemmäs normaalia tasoa. Vilkas asuntotuotanto pitää asuntojen hintojen nousun maltillisena.

Euroalueen talouden kasvuvauhti vaimeni kuluvan vuoden loppua kohden. Taloustilastot ja luottamusindikaattorit viittaavat hitaampaan talouskehitykseen. Ensi vuonna talouskasvu palaa normaalille tasolle. Työllisyyden myönteinen kehitys yhdessä palkankorotusten kanssa tukee kotitalouksien kulutusta. Vähäinen vapaa kapasiteetti ja matalat korot pitävät yllä yritysten intoa investoida. Maailmankaupan hidastuminen jarruttaa jonkin verran viennin kasvua. Euroalueen talous kasvaa 1,7 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 prosenttia vuonna 2020.

Euroalueen suurin poliittinen riski liittyy Italian talouteen ja maan hallituksen talouslinjauksiin. Valtion budjetti ensi vuodelle on ristiriidassa talous- ja rahaliiton sääntöjen kanssa. Mikäli sijoittajien luottamus Italiaa kohtaan rapautuisi ja maan valtionlainankorko nousisi selvästi, maan hallitus joutuisi perääntymään talouslinjastaan. Mikäli sijoittajien luottamus säilyy, Italian hallituksen ja EU:n välisestä kiistasta tulee pitkäkestoisempi. EU:n komissio voi sakottaa Italiaa talous- ja rahaliiton sääntöjen rikkomisesta.

Brexit-neuvottelujen maalisuora häämöttää. Kaikkia epätyydyttävä tekninen sopimusversio todennäköisesti hyväksytään runsaasta vastuksesta huolimatta, sillä parempaa vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. Sopimus sisältää siirtymäkauden, jonka aikana hiotaan lopullinen Brexit-sopimus. Ison-Britannian EU-jäsenyys lakkaa 29.3.2019, mutta maa on sen jälkeenkin kytköksissä EU:hun.

Euroalueen inflaatio on nopeutunut tänä vuonna ja oli 2,0 prosenttia marraskuussa. Energian hintojen nousu on pitkälti inflaation nopeutumisen taustalla. Myös ruoan ja palveluiden kallistuminen ovat nostaneet inflaatiota. Vaikka hintojen nousuvauhti on saavuttanut Euroopan keskuspankin tavoitetason, vauhti on keskuspankin kannalta edelleen turhan vaimeata. Energiasta ja elintarvikkeista puhdistettu niin sanottu pohjainflaatio on ollut reilun prosentin paikkeilla. Pohjainflaation tulisi nousta yli 1,5 prosentin, jotta EKP voisi todeta inflaation nopeutuneen pysyvämmin keskipitkällä aikavälillä.

Inflaationäkymät ensi vuodelle ovat vaimentuneet hieman viimeaikaisen raakaöljyn hinnan laskun myötä. Myös muissa raaka-aineiden hinnoissa näkyy vähäisiä hintapaineita. Toisaalta palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota euroalueella. Myös ruoan hinnassa on nousupaineita. Ennustamme euroalueen inflaation olevan 1,7 prosenttia ensi vuonna. Pohjainflaatio nousee asteittain muun muassa palveluinflaation johdosta. Vuonna 2020 inflaatio on 1,7 prosenttia.

Euroopan keskuspankki vähentää rahapolitiikan elvytystään hitain askelin ennustevuosina. EKP lopettaa arvopaperien osto-ohjelman joulukuun lopussa. Uudelleensijoituksia erääntyvistä arvopaperiomistuksista tehdään kuitenkin toistaiseksi joulukuun jälkeen. Ostojen koko on noin 10–15 miljardia euroa kuukaudessa. Joulukuussa EKP kertoo yksityiskohtaisemmin uudelleensijoittamisstrategiastaan.

Odotamme EKP:n nostavan keskuspankkikoroja vuoden 2019 syksyllä. Talletuskorkoa nostetaan lähemmäs nollatasoa ja ohjauskorko nousee 0,25 prosenttiin. Vuoden 2019 lopulla 3 kuukauden Euribor-korko on 0,0–0,10 prosentin haarukassa ja 12 kuukauden Euribor-korko 0,20–0,3 prosentin haarukassa.

Ennusteemme mukaan EKP:n ohjauskorko on 0,50 prosentissa ja talletuskorko 0,25 prosentissa vuoden 2020 lopulla. Keskuspankkikorkojen nosto ja ylimääräisen likviditeetin väheneminen nostavat Euribor-korkoja. Vuoden 2020 lopulla 3 kuukauden Euribor-korko on 0,40–0,60 prosentin haarukassa ja 12 kuukauden Euribor 0,6–0,8 prosentin haarukassa. Riski on, että koronnostojen tahti jää vieläkin hitaammaksi. Korkomarkkinoiden odotukset korkojen noususta ovat vaimeat tällä hetkellä.

Rakenteelliset tekijät ja suhdannetekijät pitävät koronnostosyklin huipun aiempia syklejä matalampana. Muutokset demografiassa, vaisu tuottavuuskehitys ja riskittömien arvopapereiden lisääntynyt kysyntä ovat laskeneet luonnollista reaalikorkoa monissa kehittyneissä maissa viime vuosikymmeninä. Lisäksi euroalueen talouskasvun hidastuminen sekä verraten vaimea inflaationäkymä rajoittavat keskuspankin koronnostomahdollisuuksia. Myös Italian taloustilanne sekä EKP:n pääjohtajan vaihtuminen marraskuussa 2019 tuovat omat karikkonsa keskuspankin rahapolitiikan navigointiin.