Hyvän vaiheen jälkeen Suomen talouskasvu vaimenee vuosina 2019–2020. Ensi vuonna talouden kasvuvauhti tasaantuu 1,7 prosenttiin kuluvan vuoden 2,3 prosentista. Vuonna 2020 talous kasvaa 1,7 prosenttia. Kotitalouksien kulutus toimii kasvun pääveturina. Investointi ja vienti kehittyvät rauhallisemmin.
Vikkelin vaihe takana – seuraavaksi mukiinmenevää talouskasvua
S-Pankin vauhtimittarin lukema on 12,8. Kuluttajien ja yritysten odotuksiin perustuvan mittarin lukema viittaa kohtuulliseen talouskasvuun.
Maailmantalouden kasvuhuippu siintää takanapäin. Tämä pätee myös Suomen talouteen. Vuodesta 2016 alkanut hyvä kasvuvaihe on jatkunut Suomen taloudessa tänä vuonna. Ennustamme bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan 2,3 prosenttia kuluvana vuonna. Monet merkit viittaavat kasvun hidastumiseen kotimaassa ja ulkomailla. Tämän vuosikymmenen näkövinkkelistä, jolloin keskimääräinen kasvu on ollut prosentin luokkaa, talouskasvu jatkuu kuitenkin verraten hyvänä. Mitään talouden äkkijarrutusta ei ole näköpiirissä. Talousnäkymien riskit ovat kohtuulliset. S-Pankin ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,7 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvu muuttuu mukiinmeneväksi.
Kotitalouksien kulutus toimii kasvun pääveturina. Palkankorotukset ja työllisyyden lisäys tukevat kotitalouksien kulutusta. Yleinen hintatason nousu eli inflaatio pysyy viime vuosia nopeampana ja hinnat nousevat noin 1,5 prosenttia vuosina 2019 ja 2020. Investoinnit kehittyvät rauhallisemmin, ja rakentamisessa korjausinvestointien rooli kasvaa. Vapaan kapasiteetin niukkuus ja kohtuullinen kysyntä pitävät yllä yritysten investointeja. Vientimarkkinoiden hieman hitaampi talouskasvu heijastuu Suomen viennin kasvun tasaantumisena. Vientitilauskanta on erittäin korkealla tasolla, johon suurilla laivatilauksilla on merkittävä vaikutus. Osa näistä laivoista valmistuu vasta ensi vuosikymmenellä.
Työllisyys on kasvanut kuluvana vuonna erittäin vahvasti. Seuraavana kahtena vuonna tilanne ei kehity yhtä vahvasti ja työllisyyden kasvu tasaantuu. Kohtaanto-ongelma eli yhtäaikainen pula työntekijöistä ja työpaikoista pysyy suurena, sillä osaajia on vaikea löytää, ja avoimien työpaikkojen määrä säilyy suurena. Työttömyysaste laskee alle seitsemään prosenttiin vuosina 2019–2020 ja työllisyysaste kipuaa yli 72 prosenttiin.
Asuntomarkkinat kehittyvät rauhallisesti. Asuntojen hinnat nousevat maltillisesti vuosina 2019–2020. Lyhyet markkinakorot alkavat nousta ensi vuonna, kun Euroopan keskuspankin (EKP) koronnosto lähestyy. Odotamme EKP:n nostavan korkoa syksyllä 2019 ja kerran vuonna 2020. Ennusteemme mukaan EKP:n ohjauskorko on 0,50 prosenttia ja talletuskorko 0,25 prosenttia vuoden 2020 lopulla. Keskuspankkikorkojen nosto ja ylimääräisen likviditeetin väheneminen nostavat Euribor-korkoja. Ensi vuoden lopulla asuntolainoissa suosittu 12 kuukauden Euribor-korko on 0,20–0,30 prosentin haarukassa ja vuoden 2020 lopulla 0,60–0,80 prosentin haarukassa. On mahdollista, että koronnostojen tahti jää vieläkin hitaammaksi. Korkomarkkinoiden odotukset korkojen noususta ovat vaimeat tällä hetkellä.
Kotitalouksien kannattaa varautua korkojen nousuun mitoittamalla oma asuntolaina niin, että lyhennyksistä selviää myös korkeammilla koroilla. Kuukausisäästäminen on myös hyvä keino luoda omaan talouteen ylimääräistä puskuria.
Maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu 3,6 prosenttiin ensi vuonna. Kasvu palautuu pitkän aikavälin keskiarvon tasolle. Vuonna 2020 globaali talous kasvaa 3,4 prosenttia. Kauppasotakiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä tummentaa jonkin verran maailmantalouden näkymiä. Tuontitullien vaikutukset näkyvät Yhdysvaltoja selvemmin Kiinan talouskasvussa. Kiina pyrkii vähentämään tuontitullien negatiivista talousvaikutusta talouden elvytystoimilla. Talouskasvua pehmentää myös rahoitusolojen tiukentuminen, joka johtuu keskuspankkien kiristävästä rahapolitiikasta. Inflaatio tulee pysymään verraten nopeana, joten keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä asteittain ennustevuosina. Rakenteelliset tekijät ja suhdannetekijät pitävät kuitenkin huolen siitä, etteivät korot nouse kuluvan korkosyklin huipulla yhtä korkeiksi kuin aiemmissa sykleissä.
Suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) kiristyvä rahapolitiikka, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Rahapolitiikan kiristyminen on ollut tavallisin taantuman aiheuttaja johtavissa teollisuusmaissa (G7) 1960-luvulta lähtien. Ennustevuosina Fed joutuu tasapainoilemaan koronostojen kanssa, jotta Yhdysvaltojen talous ei ajaudu taantumaan. Tämä koskee erityisesti vuotta 2020, jolloin rahapolitiikan kiristyminen ja vähäinen finanssipoliittinen elvytys hidastavat talouskasvua. Kauppasodan kärjistyminen Yhdysvaltojen ja keskeisten kauppakumppanien välillä heikentää talouden aktiviteettia. Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostaa Italian hallituksen ajama talouspolitiikka. Toistaiseksi sijoittajat luottavat Italiaan. Euroopan unionilla on vielä iso vääntö edessä Italian kanssa.
Lataa koko talousennuste PDF-tiedostona
Timo Hirvonen
Timo Hirvonen toimii S-Pankin pääekonomistina.
Maailmantalous kohti hitaampaa kasvua
Maailmantalouden kasvuhuippu saavutetaan tänä vuonna. Yhdysvalloissa ja Intiassa talouskasvu on nopeutunut, sen sijaan monissa muissa keskeisissä maissa talouskasvu on hidastunut. Työllisyys on lisääntynyt monissa talouksissa. Raakaöljyn hinnan kallistuminen sekä palkkojen nousu ovat nopeuttaneet inflaatiota ja keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitikkaansa. Globaalit luottamusindikaattorit viittaavat hieman hitaampaan maailmantalouden kasvuun jatkossa. Maailmankaupan kasvuvauhti on hidastunut. Globaali talouskasvu palaa normaaliin kasvuun ennustevuosina. Kiristyvä rahapolitiikka hidastaa asteittain talouden aktiviteettia. Maailmantalous kasvaa 3,6 prosenttia ensi vuonna ja 3,4 prosenttia vuonna 2020.
Kasvu tavanomaiselle uralle
Euroalueen talouskasvu on vaimentunut tänä vuonna poikkeuksellisen vahvan viime vuoden jälkeen. Talouskasvun hidastuminen johtuu pitkälti viennistä. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit ovat edelleen olleet vahvoja. Euroalueen talous kasvaa 1,7 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 prosenttia vuonna 2020.
Talouden sokerihumala haihtuu
Yhdysvaltojen talouskasvu on ollut erittäin vahvaa tänä vuonna. Kotitalouksien kulutus, joka muodostaa 70 prosenttia Yhdysvaltojen taloudesta, kasvoi veronkevennysten tukemana hyvin. Vienti kasvoi sen sijaan hieman hitaammin. Presidentti Donald Trumpin veronkevennysrahoilla yritykset tekivät uusia investointeja ja ostivat omia osakkeitaan takaisin. Korkojen nousu ja verovähennysoikeuden pieneminen hidastivat asuntomarkkinoiden aktiviteettia. Uusia työpaikkoja syntyi edelleen runsaasti ja työttömyysaste oli matalimmallaan sitten 1960-luvun lopun. Palkkojen nousu ja energiainflaatio ovat nopeuttaneet inflaatiota. Talouden kasvuvauhti hidastuu 2,5 prosenttiin ensi vuonna, kun elvytystoimien vaikutus vähenee. Suurimmat epävarmuudet Yhdysvaltojen taloudessa liittyvät keskuspankin korkojen nousuun ja presidentti Trumpin talous- ja kauppapolitiikkaan. Talouskasvu vaimenee lisää vuonna 2020.
Ennuste numeroina
Suomen talouden ennusteluvut
arvo (mrd. euroa) | määrän muutos (prosenttia) | ||||
2017 | 2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
2020 (ennuste) |
|
bruttokansantuote (bkt) | 223,8 | 2,8 | 2,3 | 1,7 | 1,7 |
tuonti | 85,4 | 3,5 | 2,5 | 2,7 | 2,4 |
vienti | 86,3 | 7,5 | 2,0 | 3,0 | 2,5 |
kulutus | 173,1 | 0,8 | 1,6 | 1,4 | 1,4 |
- yksityinen kulutus | 121,9 | 1,3 | 1,8 | 1,7 | 1,7 |
- julkinen kulutus | 51,2 | -0,5 | 1,0 | 0,5 | 0,5 |
investoinnit | 49,6 | 4,0 | 2,7 | 2,5 | 2,2 |
kuluttajahintojen muutos (%) | 0,7 | 1,1 | 1,5 | 1,5 | |
ansiotason muutos (%) | 0,2 | 2,0 | 2,2 | 2,0 | |
työttömyysaste (%) | 8,6 | 7,5 | 7,0 | 6,8 | |
työllisyysaste (%) | 69,6 | 71,7 | 72,6 | 73,1 | |
vaihtotase (% bkt:stä) | 0,7 | -0,9 | -1,0 | -0,8 | |
julkisyhteisöjen alijäämä (% bkt:stä) | -0,6 | -0,4 | 0,1 | 0,1 | |
julkisyhteisöjen velka (% bkt:stä) | 61,3 | 60,0 | 59,3 | 58,6 |
Lähde: S-Pankki ja Tilastokeskus
Talouskasvu maailmalla
bkt-osuus (prosenttia, ostovoimakorjattu) | bkt:n kasvu (prosenttia) | ||||
2017 | 2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
2020 (ennuste) |
|
maailma | 100,0 | 3,6 | 3,8 | 3,6 | 3,4 |
Yhdysvallat | 15,3 | 2,2 | 2,9 | 2,5 | 1,8 |
euroalue | 11,6 | 2,6 | 1,9 | 1,7 | 1,6 |
Iso-Britannia | 2,3 | 1,7 | 1,3 | 1,4 | 1,4 |
Ruotsi | 0,4 | 2,1 | 2,4 | 2,0 | 2,0 |
Japani | 4,3 | 1,7 | 1,0 | 1,1 | 0,8 |
kehittyneet maat yhteensä | 41,3 | 2,3 | 2,3 | 2,0 | 1,7 |
Kiina | 18,2 | 6,9 | 6,6 | 6,2 | 6,0 |
Intia | 7,4 | 6,7 | 7,5 | 7,4 | 7,3 |
Brasilia | 2,5 | 1,0 | 1,2 | 2,0 | 2,0 |
Venäjä | 3,2 | 1,5 | 1,7 | 1,6 | 1,7 |
kehittyvät maat yhteensä | 58,7 | 4,7 | 4,8 | 4,7 | 4,6 |
Lähde: IMF ja S-Pankki
Inflaation kehitys maailmalla
inflaation kehitys (prosenttia) | ||||
2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
2020 (ennuste) |
|
maailma | 3,2 | 3,8 | 3,9 | 3,6 |
Yhdysvallat | 2,1 | 2,5 | 2,2 | 2,1 |
euroalue | 1,5 | 1,8 | 1,7 | 1,7 |
Iso-Britannia | 2,8 | 2,5 | 2,0 | 2,0 |
Ruotsi | 2,1 | 2,0 | 1,9 | 2,0 |
Japani | 0,6 | 1,0 | 1,1 | 1,3 |
kehittyneet maat yhteensä | 1,7 | 2,2 | 1,9 | 2,0 |
Kiina | 1,6 | 2,0 | 2,1 | 2,2 |
Intia | 3,6 | 4,3 | 4,3 | 4,2 |
Brasilia | 3,4 | 3,7 | 4,2 | 4,2 |
Venäjä | 3,7 | 2,8 | 4,1 | 3,8 |
kehittyvät maat yhteensä | 4,3 | 4,9 | 5,4 | 4,6 |
Lähde: IMF ja S-Pankki