Vuosi 2018 näyttää valoisalta suomalaiskodeille

S-Pankin vauhtimittarin lukema on 13,05. Kuluttajien ja yritysten odotuksiin perustuvan mittarin lukema enteilee vahvan talouskasvun jatkuvan.

Suomen talous on kasvanut 3,2 prosentin vauhtia tänä vuonna. Ensi vuonna talouden kasvuvauhti hieman hidastuu, mutta kasvu jatkuu hyvänä verrattuna viime vuosiin. Ennusteemme mukaan Suomen talous kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2018. Kasvu tulee edelleen laajalta rintamalta. Talouskasvun jatkuminen tärkeillä vientimarkkinoillamme ja kotimaisten yritysten vahva tilauskanta pitävät yllä viennin virettä. Vienti kasvaa ensi vuonna 6,5 prosenttia. Vilkkaan toimeliaisuuden jälkeen investointien kasvuvauhti sen sijaan hidastuu hieman 5,8 prosenttiin. Matala korkotaso ja vapaan kapasiteetin väheneminen tukevat investointeja.

Kotitalouksien näkymät vuodelle 2018 ovat valoisat. Maltillinen inflaatio, palkankorotukset ja työllisyyden lisäys vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Yksityinen kulutus kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2018. Talouskasvu oli vuonna 2017 pitkälti peräisin tuottavuuden lisäyksestä, ja työllisyys kasvoi hitaammin. Vuonna 2018 työllisyyden kasvu nopeutuu. Asuntomarkkinoilla hyvä vire jatkuu ensi vuonna. Asuntojen hinnat nousevat maltilliseen tahtiin vuonna 2018.

Hyvän kasvujakson aikana voi paikoitellen esiintyä jopa pulaa osaavasta työvoimasta. Yritykset ovat vastanneet vapaan kapasiteetin vähenemiseen lisäämällä investointeja. Arvioimme, että vuosina 2018–2019 investointiaste nousee korkeimmalle tasolle sitten edellisen huipun eli vuosien 2007–2008. Ilahduttavaa on myös, että suorat sijoitukset ulkomailta kasvoivat vuonna 2016 Suomeen.

Kotitalouksien ja yritysten talousodotukset ovat myönteiset. Sama tulos näkyy myös vauhtimittaristamme, joka kertoo, miten suomalaiset kuluttajat ja yritykset arvioivat talouden ja tuotannon kehittyvän. Vauhtimittari enteilee hyvän kasvun jatkuvan.

Myönteisen kehityksen vaikutukset ovat levinneet laajemmalle talouteen. Tämän vuoden aikana työvoima on lisääntynyt, kun moni aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella ollut on rohkaistunut ja palannut työmarkkinoille hyvän talouskehityksen myötä. Pirteä taloudellinen toimeliaisuus lisää verotuloja ja kohentaa valtion ja kuntien taloutta. Ennusteemme mukaan julkisen talouden alijäämä pienenee ja velkasuhde laskee vuosina 2017–2019.

Myös maailmantalouden näkymät ovat valoisat. Vuonna 2017 talouden kasvu oli laaja-alaisinta moneen vuoteen. Ensi vuonna maailmantalous kasvaa hieman pitkän aikavälin keskimääräistä vauhtia nopeammin. Kasvu jatkuu laajapohjaisena, sillä kaikki tärkeät taloudet kasvavat. Lievästä kiristymisestään huolimatta keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja tukee taloudellista toimeliaisuutta monissa maissa. Suomen viennin kannalta tärkeä euroalueen talous kasvaa vahvasti ensi vuonna. Ennakoimme, että maailmantalouden kasvu hidastuu hieman vuonna 2019.

Suurimmat riskit maailmantalouden näkymissä liittyvät pitkälti poliittiseen päätöksentekoon. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin sekava politiikka muodostaa suurimman epävarmuustekijän. Alkuvuonna 2018 Italian parlamenttivaalien tulos ja maan pankkisektorin heikko tila voivat kärjistyessään erikseen tai yhdessä aiheuttaa sekasortoa markkinoilla ja taloudessa. Britannian EU-erosta käytävät Brexit-neuvottelut tuovat epävarmuutta saarivaltion talousnäkymiin keskipitkällä aikavälillä.

Oman lukunsa ovat kuluttajahinnat ja niiden nousuvauhti. On mahdollista, että inflaatio voi nousta nykyodotuksia enemmän, jolloin keskuspankit joutuvat reagoimaan nostamalla korkotasoa. Tämä hidastaisi taloudellista aktiviteettia monissa maissa.

Lataa koko talousennuste PDF-tiedostona

Timo Hirvonen toimii pääekonomistina varainhoitaja ja yksityispankki FIMissä, joka on osa S-Pankki-konsernia.

Talouden hyvä vire jatkuu

Suomen talouskasvu on jatkunut vahvana syksyllä. Heinä-syyskuussa talous kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja vuoden takaa 3,0 prosenttia. Nostamme ennusteemme vuoden 2017 kasvusta 3,2 prosenttiin. Vuonna 2018 talous kasvaa ennusteemme mukaan 2,8 prosenttia ja vuonna 2019 2,4 prosenttia. Talouskasvu pysyy laajapohjaisena kotitalouksien kulutuksen, investointien ja viennin vetämänä. Hyvä taloudellinen toimeliaisuus piristää työllisyyttä. Inflaatio säilyy ensi vuonna maltillisena lievästä nopeutumisesta huolimatta. Ennustejakson loppupuolella osaavan työvoiman saatavuus voi rajoittaa talouskasvua.

Suomen talous kasvaa leveällä rintamalla vuonna 2018, vaikka kasvuvauhti hidastuukin. Viennin hyvä vire, vakaa kotitalouksien kulutus ja vireä investointiaktiviteetti pitävät kasvua yllä.

Vuoden 2017 tammi-syyskuussa kotitalouksien kulutus kasvoi 2,0 prosenttia vuoden takaisesta. Kuluttajat käyttivät rahaa etenkin palveluihin ja isoihin hankintoihin. Kuluttajien vahva luottamus ja työllisyyden lisäys tukivat kotitalouksien kulutusta. Ansiotason nousu sen sijaan jää vähäiseksi tänä vuonna.

Kotitalouksien kulutus säilyy hyvällä tasolla ensi vuonna. Työllisyyden kasvu ja palkankorotukset tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Inflaatio on edelleen verraten maltillista. Matala korkoympäristö tukee edelleen kotitalouksien hankintoja. Kotitalouksien kulutus kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2018 ja 2,0 prosenttia vuonna 2019. Vuosina 2017–2019 kotitalouksien kulutus lisääntyy ostovoiman kasvua ripeämmin, joten kotitalouksien säästämisaste pysyy negatiivisena.

Energian hintojen nousu nopeutti inflaatiota alkuvuonna, mutta vuoden loppua kohden inflaatio on vaimentunut. Elintarvikkeiden hintojen halpeneminen on vaimentanut osaltaan kuluttajahintojen nousua. Inflaationäkymä ensi vuodelle on varsin maltillinen. Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran ja raakaöljyn hinnan lievä nousu pitää energiainflaation plussan puolella. Muissa raaka-aineissa hintapaineet ylöspäin ovat vähäiset. Ennustejaksomme loppupuolella korkojen nousu nopeuttaa asteittain inflaatiota. Inflaatio nopeutuu 1,2 prosenttiin vuonna 2018 ja vuonna 2019 inflaatio on 1,4 prosenttia.

Suomen vienti on kasvanut erinomaisesti tänä vuonna, ja kasvu on ollut parasta moneen vuoteen. Tavaravienti on kasvanut laajasti tärkeimpien vientialojen vetämänä. Eritysesti autojen vienti on kasvanut tuntuvasti kuluvana vuonna.

Vientinäkymät ovat valoisat ensi vuodelle. Vientiyhtiöiden hyvä kilpailukyky, vahva tilauskanta ja vientimarkkinoiden vakaa talouskasvu kirittävät vientiä ennustejaksolla. Teollisuuden palkkaratkaisut pitävät vientisektorin kilpailukykyisenä ennustevuosina. Vuoden 2017 tammi-syyskuun aikana uudet tilaukset kasvoivat 14,7 prosenttia vuoden takaisesta. Maailmantalouden hyvä aktiviteetti tukee Suomen välituotteiden ja investointitavaroiden vientiä. Vienti kasvaa 6,5 prosenttia vuonna 2018 ja 4,5 prosenttia vuonna 2019. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvaa.

Myös investoinnit ovat kasvaneet erittäin vahvasti tänä vuonna. Sekä asuinrakentaminen että muu talonrakentaminen ovat olleet hyvässä vireessä. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet selvästi suurten rakennuskohteiden ja hankintojen seurauksena. Myös investointipanostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ovat piristyneet. Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö pitävät investointiaktiviteetin vilkkaana ensi vuonnakin. Myös lupa- ja aloitustilastot ennakoivat rakentamisen hyvän kasvuvaiheen jatkuvan vuodenvaihteen jälkeen. Investoinnit kasvavat 5,8 prosenttia vuonna 2018 ja 4,0 prosenttia vuonna 2019.

Suhteessa ripeään kasvuun työllisyys on lisääntynyt verraten vähän. Tammi-lokakuussa työllisyys lisääntyi keskimäärin 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vahva talouskasvu onkin peräisin pitkälti työn tuottavuuden vahvasta kasvusta. Työn tuottavuus kasvaa normaalisti nousukauden alussa ja työllisyyden lisäys seuraa viiveellä perässä. Työllisyys kasvaa talouskasvun tukemana ensi vuonna. Talouden myönteinen aktiviteetti tuo työmarkkinoille lisää ihmisiä ja näkyy työvoiman kasvuna. Uskomme, että työvoiman kysyntä lisääntyy useilla toimialoilla. Paikoitellen esiintyy pullonkauloja ja työpaikkoja on hankala täyttää. Työvoiman lisäys hieman vaimentaa työttömyysasteen laskua. Työttömyysasteen arvioimme laskevan 8,0 prosenttiin vuonna 2018 ja 7,7 prosenttiin vuonna 2019.

Asuntomarkkinoilla on vallinnut myönteinen vire tänä vuona. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia koko maassa tammi-lokakuussa edellisvuodesta. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jatkui suurena. Tammi-lokakuussa asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,7 prosenttia ja laskivat 0,2 prosenttia muualla Suomessa. Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa ja kehittyneet vaisummin muilla paikkakunnilla.

Asuntomarkkinoiden vilkkaus on näkynyt asuntolainojen kasvuna. Tammi-lokakuussa uusia asuntolainoja nostettiin keskimäärin 1,5 miljardin euron edestä kuukaudessa.

Myönteiset talousnäkymät, suomalaisten vahva talousluottamus ja työllisyyden kasvu tukevat asuntomarkkinoiden kehitystä. Matala korkotaso pitää lainanhoitokustannukset aisoissa ja tukee asuntojen kysyntää. Ensi vuonna asuntotuotanto hidastuu vuodesta 2017, mutta pysyy selvästi pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa korkeammalla. Ensi vuonna rakennetaan 40 000 asuntoa, joista kerros- ja rivitaloasuntoja on noin 32 000. Korkealla tasolla oleva asuntotuotanto pitää asuntojen hintojen nousun maltillisena.

Kaikki alueet kasvavat

Maailmantalouden kasvu jatkuu vuonna 2018 samantyylisenä kuin tänä vuonna. 3,7 prosentin kasvu ensi vuonna on hieman keskimääräistä kasvuvauhtia nopeampaa. Myös maailmankaupan kasvu säilyy hyvällä tasolla. Talouskasvu on edelleen laaja-alaista. Vuonna 2019 maailmantalouden kasvu hieman vaimenee.

Hyvä talouskasvu Yhdysvalloissa ja euroalueella pitää yllä kehittyneiden maiden kasvua. Kiinassa talouskasvu hidastuu hieman ensi vuonna, mutta nopeutuu sen sijaan Intiassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Kehittyneissä talouksissa kasvu asettunee 2,1 prosenttiin ja kehittyvissä maissa uskomme talouskasvun nopeutuvan 4,8 prosenttiin. Maailmantalous kasvaa hieman keskimääräistä nopeammin ensi vuonna. Lievästä kiristymisestään huolimatta keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja tukee talouskasvua monissa maissa.

Maailmankaupan kasvu jatkuu verraten hyvänä ensi vuonna. Kotimainen kysyntä tukee kasvua eri puolilla maailmaa. Vapaan kapasiteetin väheneminen piristää investointeja ja työllisyys lisääntyy monissa maissa.

Paikoittaisista kapasiteettirajoitteista huolimatta laajamittaisempaa inflaation kiihtymistä ei ole näköpiirissä vuonna 2018. Paineet raaka-aineiden hintojen kallistumiselle ovat vähäisiä. Kysynnän vahvistuminen on nostanut raakaöljyn hintaa kesästä 2017 lähtien. Raakaöljyn hinnan odotetaan kuitenkin kehittyvän verraten maltillisesti vuonna 2018. Futuuri-arvopapereiden perusteella voidaan laskea, että markkinat arvioivat öljybarrelin maksavan 56 dollaria vuoden 2018 lopussa.

Poliittiset riskit ovat suurin epävarmuustekijä maailmantalouden näkymille vuonna 2018. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on jossain määrin saanut rivinsä suoriksi. Tästä esimerkkinä on verouudistuksen eteneminen Yhdysvaltojen kongressissa. Trumpin verouudistus mitä luultavimmin hyväksytään lähiaikoina. Kauppapolitiikassa NAFTA-neuvottelut ovat kesken. Pahimmillaan Trumpin kauppalinjaukset voivat johtaa kauppasotaan päättyvään negatiiviseen kierteeseen. Pohjois-Korean ja Lähi-idän tilanne voi kärjistyä ja aiheuttaa jännitteitä maailmanpolitiikassa.

Italiassa järjestetään parlamenttivaalit vuoden 2018 alkupuolella. Parlamenttivaalien lopputulos ja maan pankkisektorin heikko tila voivat erikseen tai yhdessä aiheuttaa sekasortoa markkinoilla ja taloudessa. Britannian EU-erosta käytävät Brexit-neuvottelut ovat lisänneet epävarmuutta saarivaltion talousnäkymiin ja hidastavat talouskasvua.

Talouskasvun ylikuumeneminen voi kiihdyttää inflaatiota odotuksia enemmän ja nostaa korkotasoa monissa maissa, etenkin vuonna 2019.

Näkymät ovat kirkastuneet myös kehittyvissä talouksissa. Vuoden 2017 tammi-syyskuussa talous kasvoi hyvin monissa nousevissa talouksissa. Maailmantalouden kasvun jatkuminen sekä raaka-aineiden hintojen vakaa kehitys tukevat kehittyviä talouksia.

Kiinan talous on kasvanut yli 6,5 prosentin kasvuvauhtitavoitteen vuonna 2017. Talouden suuri rakennemuutos, jossa painopistettä siirretään viennistä kohti kotimaisia toimialoja, on käynnissä edelleen. Maan johto pyrkii hidastamaan talouden kasvuvauhtia hallitusti tavoitteenaan aiempaa kestävämpi talouskasvu. Ensi vuonna bruttokansantuote (BKT) kasvaa 6,5 prosenttia. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppasuhteet ovat markkinoiden ja talouden seuraajien mielenkiinnon kohteena lähivuosina. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 6,2 prosenttiin.

Intian talous on kasvanut ennustettua hitaammin kuluvana vuonna. Seteliuudistus ja arvonlisäverouudistus ovat hidastaneet odotettua enemmän taloudellista aktiviteettia. Rakenteellisiin uudistuksiin liittyvien ongelmien jäädessä taakse Intian BKT:n kasvu nopeutuu vuonna 2018. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit pitävät yllä talouskasvua ennustejaksolla. Vuosina 2018–2019 talous kasvaa yli 7 prosenttia.

Brasilian talouden pisin taantuma päättyi kuluvan vuonna ja ensi vuonna kasvu vahvistuu. Kasvua tukevat maan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, ennätysalas painunut inflaatio ja kotimaisen kysynnän veto. Poliittisella rintamalla korruptio-oikeudenkäyntejä käydään edelleen. Brasilian lokakuun vaaleissa maahan valitaan muun muassa uusi presidentti ja monia kongressin edustajia. Vaalit luovat mahdollisuuden jättää poliittiset skandaalit taakse. Vuonna 2019 talouskasvu säilyy verraten hyvänä.

Venäjän talouskasvu on kohentunut tänä vuonna. Raakaöljyn hinnan vakautuminen tukee Venäjän taloutta ja vientiä. Myös kotimainen kysyntä kasvaa. Inflaation tuntuva hidastuminen vahvistaa venäläisten ostovoimaa ja kulutusta. Venäjän talous kasvaa 1,8 prosenttia vuosina 2018–2019.

Vahvaa talouskasvua euroalueella

Euroalueen kuluvan vuoden talouskasvu on ollut parasta sitten vuoden 2007. Bruttokansantuotteen vuosikasvu nopeutui 2,5 prosenttiin heinä-syyskuussa. Vahvan kasvun taustalla ovat maailmantalouden hyvä vire, investointien ja kotitalouksien kulutuksen voimistuminen sekä kevyt rahapolitiikka. Talouskasvu on ollut myös laaja-alaista, sillä kaikki euromaat ovat kasvaneet. Euroalueen talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 kasvu on 2,1 prosenttia.

Tänä vuonna euroalueen talouden luottamusindikaattorit ovat nousseet korkeimmalle tasolleen moneen vuoteen. Vaikka indikaattoreiden nousu rauhoittuisi vuonna 2018, talouskasvu pysyy yhä hyvässä vauhdissa. Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka pitää korot alhaalla. Matala korkotaso ja tarve kapasiteetin lisäykselle ruokkivat investointeja. Kasvava työllisyys yhdessä palkkojen nousun ja vaimean inflaation kanssa pitävät kotitalouksien kulutuksen rattaat liikkeellä. Hyvä kasvu maailmantaloudessa tukee euroalueen vientiä. Kasvu kuitenkin painottuu kotimaiseen kysyntään. Euroalueen talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 kasvu on 2,1 prosenttia.

Poliittinen epävarmuus on vähentynyt euroalueella tänä vuonna.

Katalonian itsenäistymishanke nosti hetkellisesti Espanjan valtionlainojen korkoja. Kataloniassa järjestetään uudet paikallisvaalit joulukuun loppupuolella ja vaalitulos antaa suuntaa, pysyykö Katalonia edelleen osana Espanjaa vai vahvistuvatko itsenäistymispyrkimykset entisestään. Mikäli Katalonia eroaisi muusta Espanjasta, molemmat osapuolet kärsisivät. Kataloniaan negatiivinen talousvaikutus olisi kuitenkin suurempi.

Italiassa järjestetään parlamenttivaalit alkuvuonna 2018. Tuore vaalilakimuutos rajoittaa jossain määrin populistipuolueiden todennäköisyyttä päästä valtaan. Vaalit kiinnostavat sijoittajia, koska populistipuolueilla on yli 50 prosentin kannatus mielipidekyselyissä. Populistien rivit ovat kuitenkin hajanaiset. Mikäli Italiassa vältetään poliittiset karikot ja maahan saadaan toimiva hallitus, tilanteen odotetaan palaavan normaaliksi. Muun euroalueen ohella myös Italiassa talouskasvu on kohentunut viime kuukausina. Talousnäkymien kirkastuminen lieventää markkinoiden Italia-huolia.

Euroalueen ulkopuolisista Euroopan maista poliittiseen päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta on merkittävästi Isossa-Britanniassa. Brexit näkyy jo Ison-Britannian taloudessa kasvun hidastumisena. Maan hallituksen rivit ovat hajallaan ja Brexit-neuvottelut takkuavat. Saarivaltion neuvotteluasema on haastava, sillä maalla on paljon menetettävää. Neuvottelut EU:n kanssa tulisi saada valmiiksi vuoden 2019 kevääseen mennessä. Viime aikoina neuvotteluissa on tapahtunut edistymistä. Ei ole poissuljettua, että Iso-Britannia tarvitsee jonkinlaisen siirtymäkauden ennen kuin maa irtaantuu Euroopan unionista.

Euroalueen inflaatio hidastui vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2017 euroalueen inflaation arvioidaan olleen 1,5 prosenttia. Energian hintojen nousuvauhdin vaimeneminen on ollut pääsyynä inflaation hidastumiseen. Kesän jälkeen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kääntyivät nousuun. Noususta huolimatta raakaöljyn hinnannousu ei ole nopeuttanut inflaatiota. Futuuri-arvopapereiden hintojen perusteella raakaöljyn hinnan odotetaan kehittyvän maltillisesti ensi vuonna. Myös muissa raaka-aineissa hintojen kallistumispaineet ovat verraten vähäiset. Palkkojen nousuvauhti on hieman nopeutunut euroalueella. Työttömyyden runsaus kuitenkin jarruttaa yhä palkkojen nousuvauhtia ja pitää euroalueen inflaatiota vaimeana. Vuonna 2018 inflaatio on euroalueella 1,4 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2019.

Euroalueen hyvästä talouskasvusta huolimatta inflaation vaimeus pitää Euroopan keskuspankin (EKP) elvytysmoodissa. Tammikuusta 2018 lähtien EKP puolittaa kuukausittaiset arvopaperiostonsa 30 miljardiin euroon. Ostoja tehdään ainakin syyskuuhun asti ja mahdollisesti vielä pidempäänkin. Korkomarkkinoilla EKP:n toimet tulkittiin siten, että korkotaso pysyy matalana vuoden 2018 aikana. Kun EKP ryhtyy suunnittelemaan -0,40 prosentissa olevan talletuskoron nostoa, alkavat Euribor-korot liikkua ylöspäin. Arvioimme EKP:n nostavan ohjauskorkoa vuonna 2019. Keskuspankin talletuskorkoa voidaan hyvin nostaa ennen ohjauskoron nostoa. Euribor-korot pysyvät alhaalla vuonna 2018, mutta alkavat nousta sen jälkeen maltilliseen tahtiin.

Talous kasvaa – Trump on edelleen kysymysmerkki

Yhdysvaltojen talous on kasvanut hieman päälle kahden prosentin tahdissa tänä vuonna. Kotitalouksien kulutus on ollut hyvää ja investoinnit ovat kasvaneet. Dollarin heikentyminen ja maailmantalouden kasvu ovat tukeneet vientiä. Uusia työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti ja työttömyysaste on laskenut hyvin alas. Taloustieteen näkökulmasta Yhdysvalloissa ollaan täystyöllisyydessä eli työttömyysaste on laskenut alle rakenteellisen työttömyysasteen. Inflaatio on osoittanut viime kuukausina piristymisen merkkejä palkkojen nousuna ja energiainflaation johdosta. Yhdysvalloissa talouden nousukausi on jo pitkällä. Uskomme Yhdysvaltojen talouden kasvavan reilun kahden prosentin vauhtia vuosina 2018 ja 2019. Suurin epävarmuus Yhdysvaltojen taloudessa on presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka.

Arviomme mukaan Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,3 prosenttia ensi vuonna. Hyvä työllisyyskehitys ruokkii amerikkalaisten kulutusta. Investointeja tehdään verraten paljon, maan keskuspankin Fedin koronnostoista huolimatta. Heikentynyt dollari kohentaa vientisektorin kilpailukykyä. Keskuspankin ohjauskoron nostot kertovat talouden olevan niin hyvässä iskussa, että se kestää korkeamman korkotason. Presidentti Trumpin veropaketti kongressin tekemien muutosten jälkeen mitä luultavimmin hyväksytään lähiaikoina. Toteutuessaan veronalennukset nopeuttavat jonkin verran talouskasvua. Arvioimme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 2,2 prosenttia vuonna 2019.

Vaikka monet Trumpin lupaamista toimista ovat jääneet vajavaisiksi, kehitys taloudessa ja osakemarkkinoilla on ollut hyvää. On hyvä muistaa, että presidentin tekojen vaikutus talouskasvuun on rajallinen. Syksyn mittaan Trumpin ajama veropaketti on mennyt eteenpäin ja veropaketti saadaan todennäköisesti läpi lähiaikoina. Vielä vuoden 2017 puolella Trumpin tulisi löytää yhteisymmärrys liittovaltion velkakaton nostosta kongressin republikaanien kanssa.

Yhdysvaltojen keskuspankissa Fedissä on neljä johtokunnan paikkaa auki tällä hetkellä. Trumpilla on nyt ”miljoonan taalan” paikka nimittää sopivia republikaanitaustaisia henkilöitä Fedin johtokuntaan. Nimityksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia Yhdysvaltojen talouteen. Toisaalta Yhdysvaltojen hyvä talouskehitys on ollut harvoja valopilkkuja Trumpin presidenttikaudella, joten miksi sotkea jotain mikä sujuu hyvin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Trumpin kauppapoliittiset linjaukset ovat lieventyneet ja riski kauppasodasta on pienentynyt.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on jatkanut ohjauskoron nostoja. Fedin omissa arvioissa ohjauskorkoa nostettaisiin kolme kertaa ensi vuonna. Hyvä talouskasvu ja inflaation lievä nopeutuminen luovat perusteet korkoruuvin kiristämiselle. Samaan aikaan Fed pienentää keskuspankin tasetta rauhalliseen tahtiin. Lokakuussa Fed asetti erääntyville valtionlainoille kuukausittaisen enimmäistason, jota kasvatetaan asteittain vuoden mittaan 6 miljardista dollarista 30 miljardiin dollariin. Kiinteistövakuudellisten arvopapereiden (MBS) tapauksessa vastaavat luvut ovat 4 miljardia ja 20 miljardia dollaria. Lokakuussa 2018 arvopapereiden määrä Fedin taseessa supistuu siis yhteensä 50 miljardilla dollarilla kuukaudessa.

Fedin johtokunnassa on parhaillaan neljää paikka auki. Mikäli Trumpin nimitykset eivät ole sijoittajien mieleen, rahoitusmarkkinoilla voidaan ääritapauksessa nähdä epäluottamusta keskuspankkia kohtaan.

Ennuste numeroina

Suomen talouden ennusteluvut

	arvo (mrd. euroa)	määrän muutos (prosenttia)
	2016	2016	2017 (ennuste)	2018 (ennuste)	2019 (ennuste)
bruttokansantuote (bkt)	215,6	1,9	3,2	2,8	2,4
tuonti	78,6	4,4	6,5	6,0	4,0
vienti	76,0	1,3	8,5	6,5	4,5
kulutus	170,8	1,6	1,7	1,6	1,5
- yksityinen kulutus	119,1	1,8	2,2	2,1	2,0
- julkinen kulutus	51,7	1,2	0,5	0,3	0,3
investoinnit	46,4	7,2	8,0	5,8	4,0
kuluttajahintojen muutos (%)		0,4	0,8	1,2	1,4
ansiotason muutos (%)		1,2	0,2	1,8	1,8
työttömyysaste (%)		8,8	8,6	8,0	7,7
työllisyysaste (%)		68,7	69,5	70,4	71,0
vaihtotase (% bkt:stä)		-1,4	-0,4	-0,3	-0,1
julkisyhteisöjen alijäämä (% bkt:stä)		-1,7	-1,0	-0,8	-0,7
julkisyhteisöjen velka (% bkt:stä)		63,1	62,6	61,7	60,8

Lähde: S-Pankki ja Tilastokeskus

Talouskasvu maailmalla

	bkt-osuus (prosenttia, ostovoimakorjattu)	bkt:n kasvu (prosenttia)
	2016	2016	2017 (ennuste)	2018 (ennuste)	2019 (ennuste)
maailma	100,0	3,2	3,5	3,7	3,6
Yhdysvallat	15,5	1,5	2,2	2,3	2,2
euroalue	11,8	1,8	2,3	2,2	2,1
Iso-Britannia	2,3	1,8	1,6	1,4	1,4
Ruotsi	0,4	3,2	3,0	2,5	2,2
Japani	4,4	1,0	1,7	2,1	1,2
kehittyneet maat yhteensä	41,8	1,7	2,1	2,1	2,0
Kiina	17,7	6,7	6,8	6,5	6,2
Intia	7,2	7,1	6,7	7,5	7,4
Brasilia	2,6	-3,6	0,5	1,5	2,0
Venäjä	3,2	-0,2	1,7	1,8	1,8
kehittyvät maat yhteensä	58,2	4,3	4,6	4,8	4,8

Lähde: IMF ja S-Pankki

Inflaation kehitys maailmalla

	inflaation kehitys (prosenttia)
	2016	2017 (ennuste)	2018 (ennuste)	2019 (ennuste)
maailma	2,8	3,0	3,3	3,4
Yhdysvallat	1,3	2,1	2,0	2,2
euroalue	0,2	1,6	1,5	1,7
Iso-Britannia	0,7	2,6	2,5	2,1
Ruotsi	1,1	1,8	1,9	1,9
Japani	-0,1	0,4	0,5	1,1
kehittyneet maat yhteensä	0,8	1,7	1,7	2,1
Kiina	2,0	1,6	2,2	2,3
Intia	4,5	3,2	4,3	4,2
Brasilia	8,7	3,5	3,7	3,9
Venäjä	7,0	3,9	3,9	4,0
kehittyvät maat yhteensä	4,3	4,0	4,4	4,3