Suomen talouskasvu on jatkunut vahvana syksyllä. Heinä-syyskuussa talous kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja vuoden takaa 3,0 prosenttia. Nostamme ennusteemme vuoden 2017 kasvusta 3,2 prosenttiin. Vuonna 2018 talous kasvaa ennusteemme mukaan 2,8 prosenttia ja vuonna 2019 2,4 prosenttia. Talouskasvu pysyy laajapohjaisena kotitalouksien kulutuksen, investointien ja viennin vetämänä. Hyvä taloudellinen toimeliaisuus piristää työllisyyttä. Inflaatio säilyy ensi vuonna maltillisena lievästä nopeutumisesta huolimatta. Ennustejakson loppupuolella osaavan työvoiman saatavuus voi rajoittaa talouskasvua.
Vuosi 2018 näyttää valoisalta suomalaiskodeille
S-Pankin vauhtimittarin lukema on 13,05. Kuluttajien ja yritysten odotuksiin perustuvan mittarin lukema enteilee vahvan talouskasvun jatkuvan.
Suomen talous on kasvanut 3,2 prosentin vauhtia tänä vuonna. Ensi vuonna talouden kasvuvauhti hieman hidastuu, mutta kasvu jatkuu hyvänä verrattuna viime vuosiin. Ennusteemme mukaan Suomen talous kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2018. Kasvu tulee edelleen laajalta rintamalta. Talouskasvun jatkuminen tärkeillä vientimarkkinoillamme ja kotimaisten yritysten vahva tilauskanta pitävät yllä viennin virettä. Vienti kasvaa ensi vuonna 6,5 prosenttia. Vilkkaan toimeliaisuuden jälkeen investointien kasvuvauhti sen sijaan hidastuu hieman 5,8 prosenttiin. Matala korkotaso ja vapaan kapasiteetin väheneminen tukevat investointeja.
Kotitalouksien näkymät vuodelle 2018 ovat valoisat. Maltillinen inflaatio, palkankorotukset ja työllisyyden lisäys vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Yksityinen kulutus kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2018. Talouskasvu oli vuonna 2017 pitkälti peräisin tuottavuuden lisäyksestä, ja työllisyys kasvoi hitaammin. Vuonna 2018 työllisyyden kasvu nopeutuu. Asuntomarkkinoilla hyvä vire jatkuu ensi vuonna. Asuntojen hinnat nousevat maltilliseen tahtiin vuonna 2018.
Hyvän kasvujakson aikana voi paikoitellen esiintyä jopa pulaa osaavasta työvoimasta. Yritykset ovat vastanneet vapaan kapasiteetin vähenemiseen lisäämällä investointeja. Arvioimme, että vuosina 2018–2019 investointiaste nousee korkeimmalle tasolle sitten edellisen huipun eli vuosien 2007–2008. Ilahduttavaa on myös, että suorat sijoitukset ulkomailta kasvoivat vuonna 2016 Suomeen.
Kotitalouksien ja yritysten talousodotukset ovat myönteiset. Sama tulos näkyy myös vauhtimittaristamme, joka kertoo, miten suomalaiset kuluttajat ja yritykset arvioivat talouden ja tuotannon kehittyvän. Vauhtimittari enteilee hyvän kasvun jatkuvan.
Myönteisen kehityksen vaikutukset ovat levinneet laajemmalle talouteen. Tämän vuoden aikana työvoima on lisääntynyt, kun moni aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella ollut on rohkaistunut ja palannut työmarkkinoille hyvän talouskehityksen myötä. Pirteä taloudellinen toimeliaisuus lisää verotuloja ja kohentaa valtion ja kuntien taloutta. Ennusteemme mukaan julkisen talouden alijäämä pienenee ja velkasuhde laskee vuosina 2017–2019.
Myös maailmantalouden näkymät ovat valoisat. Vuonna 2017 talouden kasvu oli laaja-alaisinta moneen vuoteen. Ensi vuonna maailmantalous kasvaa hieman pitkän aikavälin keskimääräistä vauhtia nopeammin. Kasvu jatkuu laajapohjaisena, sillä kaikki tärkeät taloudet kasvavat. Lievästä kiristymisestään huolimatta keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä ja tukee taloudellista toimeliaisuutta monissa maissa. Suomen viennin kannalta tärkeä euroalueen talous kasvaa vahvasti ensi vuonna. Ennakoimme, että maailmantalouden kasvu hidastuu hieman vuonna 2019.
Suurimmat riskit maailmantalouden näkymissä liittyvät pitkälti poliittiseen päätöksentekoon. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin sekava politiikka muodostaa suurimman epävarmuustekijän. Alkuvuonna 2018 Italian parlamenttivaalien tulos ja maan pankkisektorin heikko tila voivat kärjistyessään erikseen tai yhdessä aiheuttaa sekasortoa markkinoilla ja taloudessa. Britannian EU-erosta käytävät Brexit-neuvottelut tuovat epävarmuutta saarivaltion talousnäkymiin keskipitkällä aikavälillä.
Oman lukunsa ovat kuluttajahinnat ja niiden nousuvauhti. On mahdollista, että inflaatio voi nousta nykyodotuksia enemmän, jolloin keskuspankit joutuvat reagoimaan nostamalla korkotasoa. Tämä hidastaisi taloudellista aktiviteettia monissa maissa.
Lataa koko talousennuste PDF-tiedostona
Timo Hirvonen toimii pääekonomistina varainhoitaja ja yksityispankki FIMissä, joka on osa S-Pankki-konsernia.
Kaikki alueet kasvavat
Maailmantalouden kasvu jatkuu vuonna 2018 samantyylisenä kuin tänä vuonna. 3,7 prosentin kasvu ensi vuonna on hieman keskimääräistä kasvuvauhtia nopeampaa. Myös maailmankaupan kasvu säilyy hyvällä tasolla. Talouskasvu on edelleen laaja-alaista. Vuonna 2019 maailmantalouden kasvu hieman vaimenee.
Vahvaa talouskasvua euroalueella
Euroalueen kuluvan vuoden talouskasvu on ollut parasta sitten vuoden 2007. Bruttokansantuotteen vuosikasvu nopeutui 2,5 prosenttiin heinä-syyskuussa. Vahvan kasvun taustalla ovat maailmantalouden hyvä vire, investointien ja kotitalouksien kulutuksen voimistuminen sekä kevyt rahapolitiikka. Talouskasvu on ollut myös laaja-alaista, sillä kaikki euromaat ovat kasvaneet. Euroalueen talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 kasvu on 2,1 prosenttia.
Talous kasvaa – Trump on edelleen kysymysmerkki
Yhdysvaltojen talous on kasvanut hieman päälle kahden prosentin tahdissa tänä vuonna. Kotitalouksien kulutus on ollut hyvää ja investoinnit ovat kasvaneet. Dollarin heikentyminen ja maailmantalouden kasvu ovat tukeneet vientiä. Uusia työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti ja työttömyysaste on laskenut hyvin alas. Taloustieteen näkökulmasta Yhdysvalloissa ollaan täystyöllisyydessä eli työttömyysaste on laskenut alle rakenteellisen työttömyysasteen. Inflaatio on osoittanut viime kuukausina piristymisen merkkejä palkkojen nousuna ja energiainflaation johdosta. Yhdysvalloissa talouden nousukausi on jo pitkällä. Uskomme Yhdysvaltojen talouden kasvavan reilun kahden prosentin vauhtia vuosina 2018 ja 2019. Suurin epävarmuus Yhdysvaltojen taloudessa on presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka.
Ennuste numeroina
Suomen talouden ennusteluvut
arvo (mrd. euroa) | määrän muutos (prosenttia) | ||||
2016 | 2016 | 2017 (ennuste) | 2018 (ennuste) | 2019 (ennuste) | |
bruttokansantuote (bkt) | 215,6 | 1,9 | 3,2 | 2,8 | 2,4 |
tuonti | 78,6 | 4,4 | 6,5 | 6,0 | 4,0 |
vienti | 76,0 | 1,3 | 8,5 | 6,5 | 4,5 |
kulutus | 170,8 | 1,6 | 1,7 | 1,6 | 1,5 |
- yksityinen kulutus | 119,1 | 1,8 | 2,2 | 2,1 | 2,0 |
- julkinen kulutus | 51,7 | 1,2 | 0,5 | 0,3 | 0,3 |
investoinnit | 46,4 | 7,2 | 8,0 | 5,8 | 4,0 |
kuluttajahintojen muutos (%) | 0,4 | 0,8 | 1,2 | 1,4 | |
ansiotason muutos (%) | 1,2 | 0,2 | 1,8 | 1,8 | |
työttömyysaste (%) | 8,8 | 8,6 | 8,0 | 7,7 | |
työllisyysaste (%) | 68,7 | 69,5 | 70,4 | 71,0 | |
vaihtotase (% bkt:stä) | -1,4 | -0,4 | -0,3 | -0,1 | |
julkisyhteisöjen alijäämä (% bkt:stä) | -1,7 | -1,0 | -0,8 | -0,7 | |
julkisyhteisöjen velka (% bkt:stä) | 63,1 | 62,6 | 61,7 | 60,8 |
Lähde: S-Pankki ja Tilastokeskus
Talouskasvu maailmalla
bkt-osuus (prosenttia, ostovoimakorjattu) | bkt:n kasvu (prosenttia) | ||||
2016 | 2016 | 2017 (ennuste) | 2018 (ennuste) | 2019 (ennuste) | |
maailma | 100,0 | 3,2 | 3,5 | 3,7 | 3,6 |
Yhdysvallat | 15,5 | 1,5 | 2,2 | 2,3 | 2,2 |
euroalue | 11,8 | 1,8 | 2,3 | 2,2 | 2,1 |
Iso-Britannia | 2,3 | 1,8 | 1,6 | 1,4 | 1,4 |
Ruotsi | 0,4 | 3,2 | 3,0 | 2,5 | 2,2 |
Japani | 4,4 | 1,0 | 1,7 | 2,1 | 1,2 |
kehittyneet maat yhteensä | 41,8 | 1,7 | 2,1 | 2,1 | 2,0 |
Kiina | 17,7 | 6,7 | 6,8 | 6,5 | 6,2 |
Intia | 7,2 | 7,1 | 6,7 | 7,5 | 7,4 |
Brasilia | 2,6 | -3,6 | 0,5 | 1,5 | 2,0 |
Venäjä | 3,2 | -0,2 | 1,7 | 1,8 | 1,8 |
kehittyvät maat yhteensä | 58,2 | 4,3 | 4,6 | 4,8 | 4,8 |
Lähde: IMF ja S-Pankki
Inflaation kehitys maailmalla
inflaation kehitys (prosenttia) | ||||
2016 | 2017 (ennuste) | 2018 (ennuste) | 2019 (ennuste) | |
maailma | 2,8 | 3,0 | 3,3 | 3,4 |
Yhdysvallat | 1,3 | 2,1 | 2,0 | 2,2 |
euroalue | 0,2 | 1,6 | 1,5 | 1,7 |
Iso-Britannia | 0,7 | 2,6 | 2,5 | 2,1 |
Ruotsi | 1,1 | 1,8 | 1,9 | 1,9 |
Japani | -0,1 | 0,4 | 0,5 | 1,1 |
kehittyneet maat yhteensä | 0,8 | 1,7 | 1,7 | 2,1 |
Kiina | 2,0 | 1,6 | 2,2 | 2,3 |
Intia | 4,5 | 3,2 | 4,3 | 4,2 |
Brasilia | 8,7 | 3,5 | 3,7 | 3,9 |
Venäjä | 7,0 | 3,9 | 3,9 | 4,0 |
kehittyvät maat yhteensä | 4,3 | 4,0 | 4,4 | 4,3 |
Lähde: IMF ja S-Pankki