Talouskasvussa pienempi vaihde silmään 

Yhdysvalloissa talouskasvu vaimenee tänä vuonna, kun finanssipoliittinen elvytys vähenee ja kauppasota vaikuttaa kielteisesti talouteen. Euroalueella talouskasvu hidastuu vientisektorin ongelmien johdosta. Kiinassa kauppasodan haitallisia vaikutuksia paikataan talouden elvytystoimilla. Intiassa talouskasvu pysyy vahvana tänä ja ensi vuonna. Venäjällä ja Brasiliassa kansantalouden kasvu on verraten vakaata, mutta hitaanlaista. Kehittyneissä maissa talouskasvu on 1,7 prosenttia ja kehittyvissä maissa 4,2 prosenttia tänä vuonna.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, protektionismin nousu ja globaalin aktiviteetin vaimeneminen ovat hidastaneet maailmankaupan kasvua tänä vuonna. Maailmankaupassa ei ole näköpiirissä käännöstä parempaan vähään aikaan. Poliittinen epävarmuus ja kauppasota jarruttavat yritysten investointeja ja luovat kitkaa yritysten tuotantoketjuihin. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset tuontitullit vaikuttavat enemmän Kiinan talouteen. Elvytystoimilla Kiina pyrkii lieventämään tuontitullien kielteisiä talousvaikutuksia. Ratkaisu kauppasodassa näyttää vaikealta tällä hetkellä. Elokuussa jännitteet nousivat lisää Yhdysvaltojen ja Kiinan retoriikan johdosta. Tällä hetkellä osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan, joten molempia osapuolia tyydyttävän sovun löytämiseen menee aikaa.

Vaimea inflaatio, matalat inflaatio-odotukset, talouskasvun hidastuminen ja talousnäkymien nousseet riskit käänsivät keskuspankit uudelleen elvytyslinjalle. Inflaation hidastuminen muun muassa vaimean energiainflaation ja palkkojen hitaan nousuvauhdin johdosta on ongelma keskuspankeille. Markkinat eivät odota inflaation palaavan kohti keskuspankkien kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed laski ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuussa ja vihjasi lisäkoronlaskuista loppuvuodelle. Odotamme Fedin laskevan 1–2 kertaa ohjauskorkoa 2019 vuoden jälkipuolella. Inflaatio- ja talouskehitys sekä riskit talousnäkymille (muun muassa kauppasota ja Brexit) ovat avainasemassa siinä, miten paljon keskuspankki laskee korkoa.

Odotamme EKP:n laskevan talletuskoron 0,50 prosenttiin syyskuun korkokokouksessa ja kertovan arvopaperiostojen uudelleen aloittamisesta. EKP voi hyvin myös ilmoittaa kaksiportaisesta talletuskorosta euroalueen pankkien talletuksille keskuspankkiin. Euroalueen inflaatio ja etenkin pohjainflaatio ovat olleet verraten vaimeita tänä vuonna. Inflaationäkymät loppuvuodelle ja ensi vuodelle ovat verraten maltilliset. Raakaöljyn matalampi hinta pitää energiainflaation kurissa. Futuuri-arvopapereiden perusteella voidaan laskea, että markkinat arvioivat öljybarrelin maksavan 56 dollaria vuoden 2020 lopussa. Talousaktiviteetin hidastuminen vähentää kysyntää ja hillitsee hintojen nousupaineita. Aiemmasta poiketen palkkojen nousu ei ole näkynyt palveluinflaation nopeutumisena euroalueella.

Korkomarkkinat ovat kehittyneet poikkeuksellisesti viime aikoina. Hidas inflaatio, keskuspankkien toimet ja vaimeat pidemmän aikavälin talousnäkymät ovat painaneet pitkiä korkoja alas. Valtion- ja yrityslainojen pitkät korot ovat tulleet hyvin voimakkaasti alas ja ovat monin paikoin negatiivisia. Toisin sanoen sijoittajat valmiita maksamaan siitä, että pääsevät käsiksi esimerkiksi Suomen valtionlainoihin.

Suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Kauppasota luo epävarmuutta maailmantalouteen, hidastaa yritysten investointeja ja laittaa kitkaa yritysten tuotantoketjuihin.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kärjistyminen entisestään vaikuttaisi negatiivisesti maailmantalouden kehitykseen. Tuontitullien laajeneminen heijastuisi kielteisesti Kiinan talouden lisäksi moniin pienempiin vientivetoisiin talouksiin Aasiassa. Yhdysvallat olisi kärjistyvässä kauppasodassa suhteellinen voittaja, vaikka myös amerikkalaiset kuluttajat ja etenkin pienemmät yritykset joutuisivat kärsimään.

Euroalueen suurimmat poliittiset riskit liittyvät Italian talouteen ja maan hallituksen talouslinjauksiin. Italian valtion budjetti on useasti ollut ristiriidassa talous- ja rahaliiton sääntöjen kanssa. Mikäli sijoittajien luottamus Italiaan rapautuisi, maan hallitus joutuisi perääntymään talouslinjastaan. Italia on kasvanut heikosti kuluvana vuonna ja talous on taantuman partaalla. Uudet parlamenttivaalit voivat olla edessä loppuvuonna.

EU-eroa kannattavan Britannian uuden pääministerin Boris Johnsonin nimityksen jälkeen todennäköisyys niin sanotulle kovalle Brexitille on kasvanut. Kova Brexit ajaisi saarivaltion talouden taantumaan. Brexit-neuvottelujen takaraja on lokakuun loppu.

Osittain kauppasodan johdosta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump siirsi toukokuussa päätöstään tuontitulleista ulkomaisille autoille puolella vuodella eteenpäin. Uusi takaraja on nyt marraskuun puolivälissä. Toteutuessaan tuontitullit vaikuttaisivat tuntuvasti euroalueen autoteollisuuteen. Autojen tuontitulleja on vastustettu jyrkästi Yhdysvalloissa, eikä niiden toteutuminen ole mikään läpihuutojuttu.

Uusin riski on valuuttasodan mahdollisuus Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä sekä toisaalta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Trump voi syyttää EKP:tä ja euroaluetta valuuttasodasta, mikäli EKP elvyttää Fediä enemmän. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen valuuttasota liittyy kauppasotaan. Yhdysvallat on monesti epäillyt Kiinaa valuuttamanipulaatiosta.

Rahoitusmarkkinoiden mittareiden mukaan Yhdysvaltojen talouden taantumariski on noussut viime aikoina. New Yorkin aluekeskuspankin mittarin mukaan taantuman todennäköisyys ensi vuodelle on reilut 30 prosenttia tällä hetkellä. Reaalitalouden ennakoivat tilastot eivät kuitenkaan vielä viittaa taantuman lähestymiseen. Talouden perustekijät ovat verraten hyvässä kunnossa Yhdysvalloissa. Maan keskuspankki on viestinyt, että se voi elvyttää tuntuvastikin piristääkseen hidastuvaa talouden aktiviteettia.

Kehittyvien talouksien talousnäkymät ovat synkentyneet. Talousindikaattorit ovat pehmentyneet viime aikoina. Poliittinen epävarmuus, kauppasotariskit ja maailmankaupan hidastuminen vaikuttavat talouskehitykseen. Poliittinen epävarmuus yhdessä epätasapainoisen talouskasvun kanssa voi heiluttaa kehittyvien maiden talouksia ennustejaksolla. Jotkut pienemmät talousmaat Aasiassa voivat hyötyä Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasodasta, kun yritykset siirtävät pois toimintojaan Kiinasta. Kehittyvissä maissa talouskasvu hidastuu jonkin verran tänä vuonna ja jatkuu samantyyppisenä ensi vuonna.

Kiinan talouskasvu on vaimentunut tänä vuonna. Toisella neljänneksellä bruttokansantuote (BKT) kasvoi 6,2 prosenttia, mikä oli hitainta kasvua vuosikymmeniin. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit ovat hidastaneet talouskasvua, ja nyt kasvua pyritään piristämään elvytystoimilla. Viranomaiset joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan liiallisen velkaantumisen ja hidastuvan talouskasvun kanssa. Nyt kasvun hidastuminen on painanut enemmän vaakakupissa, joten taloutta elvytetään. Samaan aikaan talouden rakenteita pyritään muuttamaan ja painopistettä siirtämään viennistä kohti kotimaisia toimialoja. Kiinan talous kasvaa 6,2 prosenttia tänä vuonna ja hidastuu 6,0 prosenttiin vuonna 2020. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppasuhteet säilyvät tulenarkoina, eikä kauppasotasopu ole kovin todennäköinen lähiaikoina.

Intian talouskasvu hidastui vuoden alussa tuonnin kasvaessa vientiä nopeammin. Kasvun perustekijät ovat kuitenkin kohdallaan, joten talouskasvun tulisi kohentua lähemmäs trendikasvua. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit pitävät yllä kasvua ennustejaksolla. Vahva kotimainen kysyntä pitää tuonnin kasvussa ja vaihtotaseen alijäämäisenä. Vuosina 2019–2020 talous kasvaa noin 7 prosentin vauhtia.

Brasilian talouskasvu oli vuoden alussa odotettua vaisumpaa. Maan BKT kasvaa vajaan prosentin verran tänä vuonna. Brasilian keskuspankki laski ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä kuuteen prosenttiin piristääkseen talouskasvua. Myönteistä on, että talouden rakenneuudistuksia on viime aikoina viety eteenpäin. Brasilia hyötyy Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kauppakiistasta. Esimerkiksi soijapavun vienti lisääntyy Kiinaan.

Venäjän talouskasvu oli varsin vaimeaa alkuvuonna. Raakaöljyn hinnanlasku vaimensi Venäjän taloutta ja vientiä. Heinäkuun lopulla keskuspankki laski ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 7,25 prosenttiin. Keskuspankki perusteli koronlaskupäätöstä hidastuneella inflaatiolla ja odotuksia hitaammalla talouskasvulla. Keskuspankki on valmis elvyttämään lisää. Venäjän BKT kasvaa 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Poliittinen epävarmuus ja raakaöljyn hinnan tasaantuminen jarruttavat talouskasvua. Kotimainen kysyntä tukee talouden aktiviteettia.

Yhdysvaltojen talouskasvu hidastuu ennustevuosina. Palkankorotukset ja työllisyyden myönteinen kehitys tukevat kotitalouksien kulutusta.  Keskuspankki keventää rahapolitiikkaansa, jotta ennätyspitkä nousukausi jatkuisi pidempään Yhdysvalloissa. Investointien kasvu vaimenee hieman. Kauppasota hidastaa vientiä. Lievästi elvyttävä finanssipolitiikka tukee talouden aktiviteettia. Hidastumisesta huolimatta Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna. Vaalivuonna 2020 Yhdysvaltojen talous kasvaa 1,8 prosenttia.

Trumpin protektionistiset linjaukset luovat epävarmuutta maailmantalouden näkymiin. Tällä hetkellä ratkaisu kauppasodassa näyttää vaikealta. Elokuussa jännitteet nousivat lisää Yhdysvaltojen ja Kiinan retoriikan johdosta. Osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan, joten molempia osapuolia tyydyttävän sovun löytymiseen menee aikaa. Vaikka kauppakiistaan löydettäisiin ratkaisu, kaikista kiista-asioista tuskin päästään yhteisymmärrykseen. Yhdysvaltoja, kuten muita länsimaita, häiritsevät Kiinan immateriaalioikeusrikkomukset, pakotetut teknologian siirrot, valtionyhtiöiden suosiminen sekä läpinäkymätön lainoitus muihin kehittyviin maihin. Kahden suuren talousmahdin välinen kaksintaistelu jatkuu pitkään.

Presidentti Trump voi asettaa tuontitullit ulkomaisille autoille. Uusi takaraja on marraskuun puoliväli. Tuontiautojen 25 prosentin tullit vaikuttaisivat tuntuvasti ja negatiivisesti esimerkiksi Saksan ja euroalueen autoteollisuuden vientiin Yhdysvaltoihin. Autojen tuontitulleja on vastustettu jyrkästi Yhdysvalloissa, eikä niiden läpimeno ole mikään itsestäänselvyys.

Uusin riski on valuuttasodan mahdollisuus Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä sekä toisaalta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Trump voi syyttää EKP:tä ja euroaluetta valuuttasodasta, mikäli EKP elvyttää Fediä enemmän. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen valuuttasota liittyy kauppasotaan. Yhdysvallat on monesti epäillyt Kiinaa valuuttamanipulaatiosta.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Globaalien talousnäkymien heikentyminen, talousriskien lisääntyminen sekä vaimeat inflaatiopaineet olivat keskuspankin korkopäätöksen takana. Odotamme Fedin laskevan ohjauskorkoa vielä 1–2 kertaa loppuvuonna. Heinäkuussa Fed ilmoitti myös lopettavansa keskuspankin taseen pienentämisen. Koronlaskuilla Fed pyrkii pidentämään talouden kasvujaksoa Yhdysvalloissa. Fed teki 1990-luvulla vastaavanlaisia koronlaskuja ostaakseen lisäaikaa nousukaudelle. Inflaatio- ja talouskehitys sekä riskit talousnäkymille ovat avainasemassa siinä, miten paljon keskuspankki laskee korkoa ensi vuonna. Mikäli talousriskit vähenevät ja talous kehittyy verraten myönteisesti, keskuspankin lisäelvytys voi jäädä vähäiseksi.

Myös Yhdysvalloissa korkotaso on hyvin matala tällä hetkellä. Fedin koronnostosyklin huippu oli tällä kertaa 2,5 prosenttia, eli ennätysmatala. Aiemmissa nostosykleissä ohjauskorko on käynyt 5–6 prosentissa.