Myönteinen vire Suomen taloudessa jatkuu tänä ja ensi vuonna. Suomen talous on keskellä korkeasuhdannetta. Talous kasvaa ennusteemme mukaan 3,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna talouden kasvuvauhti tasaantuu 2,3 prosenttiin. Kotitalouksien kulutus toimii kasvun veturina investointien ja viennin antaessa hyvää taustatukea.
Suomen talous korkeasuhdanteessa
S-Pankin vauhtimittarin lukema on 14,4. Kuluttajien ja yritysten odotuksiin perustuvan mittarin korkea lukema enteilee hyvän talouskasvun jatkuvan.
Suomen talous on parhaillaan korkeasuhdanteessa. Ennustamme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Kasvu jatkuu edelleen laajapohjaisena. Erittäin hyvä työllisyyden kasvu ja palkankorotukset nostavat kotitalouksien kulutuksen talouden kasvuveturiksi. Investoinnit kehittyvät edelleen myönteisesti, mutta rakentamisessa on merkkejä kasvun rauhoittumisesta. Vilkkaan toimeliaisuuden jälkeen investointien kasvuvauhti tasaantuu ensi vuonna. Verraten hyvä talouskasvu keskeisillä vientimarkkinoillamme ja yritysten vahva tilauskanta pitävät yllä viennin virettä. Viennin kasvuvauhti on kuitenkin hidastumassa.
Kuluvan vuoden iloinen talousyllätys on ollut työllisyyden merkittävä kasvu. Suomessa on viimeksi nähty yhtä voimakasta työllisyyden kasvua vuonna 1999. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla työllisyys lisääntyi 71 000 hengellä. Työllisyyden myönteinen kehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Työttömyysaste laskee 7,5 prosenttiin tänä vuonna ja ensi vuonna 6,8 prosenttiin. Työllisyysaste ylittää 72 prosentin. Hyvän kasvujakson aikana esiintyy paikoitellen pulaa osaavasta työvoimasta.
Asuntomarkkinoiden kehitys jatkuu suhteellisen myönteisenä. Asuntojen hinnat nousevat maltilliseen tahtiin tänä ja ensi vuonna. Euroopan keskuspankki (EKP) pitää keskuspankkikorot alhaalla ensi vuoden kesän yli. EKP:n odotetaan nostavan keskuspankkikorkoja syksyllä 2019. Asuntolainoihin yleisesti sidotuissa Euribor-koroissa suunta on siis hitaasti ylöspäin. Asuntolainaa ottaneiden kotitalouksien kannattaakin varautua korkotason nousuun esimerkiksi kuukausisäästämisellä.
Suomen talouden hyvä kasvu ja julkisen talouden kohentuminen on huomattu myös ulkomailla. Elokuun alussa luottoluokittaja Fitch nosti Suomen valtion luottoluokituksen näkymät vakaista myönteisiksi. Mikäli talouden rakenneuudistuksia saadaan vietyä eteenpäin, talouden kasvupotentiaalia vahvistettua ja julkisen talouden tilaa kohennettua, paluu AAA-kerhoon voi tapahtua jo parin vuoden sisällä.
Maailmantalouden kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat vaimentuneet tänä vuonna. Kasvusta on tullut aiempaa epäyhtenäisempää. Inflaatio on myös alkanut nopeutua monissa maissa. Vaimentumisesta ja riskeistä huolimatta maailmantalous kasvaa keskimääräistä vahvemmin, 3,8 prosenttia, tänä vuonna. Kasvuvauhti ei kuitenkaan nopeudu enää. Kauppasotajännitteet tummentavat jonkin verran talousnäkymiä. Emme kuitenkaan usko tuontitullien kärjistyvän laajamittaiseen kauppasotaan, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouden kehitykseen.
Suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Kauppasodan kärjistyminen Yhdysvaltojen ja keskeisten kauppakumppanien välillä voisi heikentää talouden aktiviteettia. Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Donald Trumpin laajamittainen veropaketti voi ylikuumentaa taloutta, minkä seurauksena inflaatio voi kiihtyä odotettua nopeammin. Euroopassa poliittinen epävarmuus kohdistuu Italiaan ja maan uuden hallituksen talouslinjauksiin. Ison-Britannian EU-erosta käytävät Brexit-neuvottelut ovat pahasti umpikujassa. Neuvottelut tulisi saada valmiiksi lokakuuhun mennessä, jotta EU-ero menisi jossain määrin sujuvasti. Viime viikkoina on myös saatu taas muistutus siitä, että poliittinen epävarmuus yhdessä epätasapainoisen talouskasvun kanssa voi heiluttaa kehittyvien maiden talouksia, kuten Turkissa on nähty.
Lataa koko talousennuste PDF-tiedostona (1,81 MB)
Timo Hirvonen
Timo Hirvonen toimii S-Pankin pääekonomistina.
Riskeistä huolimatta maailmantalouden kasvu hyvällä tasolla
Maailmantalouden kasvu on jatkunut verraten hyvänä tänä vuonna. Kasvu on kuitenkin epäyhtenäisempää. Yhdysvalloissa talouskasvu nopeutui kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun euroalueella ja Japanissa talouden kasvuvauhti vaimeni. Myös kehittyneissä maissa talouskasvu oli aiempaa epätasaisempaa. Inflaatio on nopeutunut monissa maissa. Maailmankaupan kasvuvauhti vaimeni alkuvuonna hyvän viime vuoden jälkeen. Luottamusindikaattorit ovat heikentyneet monissa maissa viime kuukausina. Indikaattorit viittaavat kuitenkin edelleen hyvään maailmantalouden kasvuun tänä vuonna. Maailmantalous kasvaa 3,8 prosenttia kuluvana vuonna. Kasvuvauhti ei kuitenkaan nopeudu enää. Kauppasotajännitteet tummentavat jonkin verran talousnäkymiä. Emme kuitenkaan usko tuontitullien kärjistyvän laajamittaiseen kauppasotaan, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouden kasvuun. Vuonna 2019 maailmantalouden kasvu hieman vaimenee.
Hidastuvaa kasvua
Euroalueen talouskasvu hidastui alkuvuonna poikkeuksellisen vahvan viime vuoden jälkeen. Alkuvuoden 2,3 prosentin kasvu on kuitenkin edelleen hyvää ja pitkän aikavälin keskiarvoa vahvempaa talouskasvua. Kotitalouksien kulutus, investoinnit ja vienti tukivat talouskasvua kevyen rahapolitiikan ohella. Euroalueen talous kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 1,8 prosenttia.
Trump buustaa talouskasvua
Yhdysvaltojen talouskasvu nopeutui 3,1 prosenttiin kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kotitaloudet kuluttivat vahvasti ja investoinnit kasvoivat. Vienti kasvoi hieman hitaammin. Presidentti Donald Trumpin veropaketti nopeutti osaltaan talouskasvua. Uusia työpaikkoja syntyi runsaasti ja työttömyysaste painui historiallisesti katsottuna hyvin alas. Taloustieteen näkökulmasta Yhdysvalloissa vallitsee täystyöllisyys eli työttömyysaste on laskenut alle rakenteellisen työttömyysasteen. Etenkin palkkojen nousu ja energiainflaatio ovat nopeuttaneet inflaatiota tänä vuonna. Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosentin tahtia. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu 2,5 prosenttiin, kun elvytystoimien vaikutus jossain määrin vähenee. Suurin epävarmuus Yhdysvaltojen taloudessa liittyy presidentti Trumpin talous- ja kauppapolitiikkaan.
Ennuste numeroina
Suomen talouden ennusteluvut
arvo (mrd. euroa) | määrän muutos (prosenttia) | ||||
2017 | 2016 | 2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
|
bruttokansantuote (bkt) | 223,8 | 2,5 | 2,8 | 3,0 | 2,3 |
tuonti | 85,4 | 5,6 | 3,5 | 4,0 | 3,7 |
vienti | 86,3 | 3,9 | 7,5 | 5,0 | 4,0 |
kulutus | 173,1 | 1,9 | 0,8 | 1,7 | 1,6 |
- yksityinen kulutus | 121,9 | 2,0 | 1,3 | 2,2 | 2,0 |
- julkinen kulutus | 51,2 | 1,8 | -0,5 | 0,5 | 0,5 |
investoinnit | 49,6 | 8,5 | 4,0 | 6,0 | 4,0 |
kuluttajahintojen muutos (%) | 0,4 | 0,7 | 1,2 | 1,6 | |
ansiotason muutos (%) | 1,2 | 0,2 | 2,0 | 2,2 | |
työttömyysaste (%) | 8,8 | 8,6 | 7,5 | 6,8 | |
työllisyysaste (%) | 68,7 | 69,6 | 71,6 | 72,6 | |
vaihtotase (% bkt:stä) | -0,3 | 0,7 | 0,5 | 0,4 | |
julkisyhteisöjen alijäämä (% bkt:stä) | -1,8 | -0,6 | -0,4 | 0,0 | |
julkisyhteisöjen velka (% bkt:stä) | 62,9 | 61,3 | 59,1 | 57,9 |
Lähde: S-Pankki ja Tilastokeskus
Talouskasvu maailmalla
bkt-osuus (prosenttia, ostovoimakorjattu) | bkt:n kasvu (prosenttia) | ||||
2017 | 2016 | 2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
|
maailma | 100,0 | 3,2 | 3,7 | 3,8 | 3,7 |
Yhdysvallat | 15,3 | 1,5 | 2,3 | 2,9 | 2,5 |
euroalue | 11,6 | 1,8 | 2,5 | 2,0 | 1,8 |
Iso-Britannia | 2,3 | 1,9 | 1,8 | 1,4 | 1,4 |
Ruotsi | 0,4 | 3,2 | 2,4 | 2,6 | 2,2 |
Japani | 4,3 | 0,9 | 1,7 | 1,0 | 1,2 |
kehittyneet maat yhteensä | 41,3 | 1,7 | 2,3 | 2,3 | 2,1 |
Kiina | 18,2 | 6,7 | 6,9 | 6,6 | 6,2 |
Intia | 7,4 | 7,1 | 6,7 | 7,4 | 7,4 |
Brasilia | 2,6 | -3,5 | 1,0 | 1,7 | 2,0 |
Venäjä | 3,2 | -0,2 | 1,5 | 1,7 | 1,8 |
kehittyvät maat yhteensä | 58,7 | 4,4 | 4,8 | 4,9 | 4,8 |
Lähde: IMF ja S-Pankki
Inflaation kehitys maailmalla
inflaation kehitys (prosenttia) | ||||
2016 | 2017 | 2018 (ennuste) |
2019 (ennuste) |
|
maailma | 2,8 | 3,0 | 3,6 | 3,6 |
Yhdysvallat | 1,3 | 2,1 | 2,6 | 2,4 |
euroalue | 0,2 | 1,5 | 1,8 | 1,7 |
Iso-Britannia | 0,7 | 2,8 | 2,6 | 2,1 |
Ruotsi | 1,1 | 2,1 | 1,9 | 1,9 |
Japani | -0,1 | 0,6 | 1,5 | 1,3 |
kehittyneet maat yhteensä | 0,8 | 1,7 | 2,3 | 2,2 |
Kiina | 2,0 | 1,6 | 2,3 | 2,4 |
Intia | 4,5 | 3,6 | 4,6 | 4,6 |
Brasilia | 8,7 | 3,4 | 3,8 | 4,1 |
Venäjä | 7,1 | 3,7 | 3,8 | 4,0 |
kehittyvät maat yhteensä | 4,3 | 4,0 | 4,5 | 4,5 |
Lähde: IMF ja S-Pankki