S-Pankin pörssimittari: Suomalaisyhtiöillä kelpo startti vuoteen

Suomalaisyhtiöiden liikevaihdot ja tulokset jatkoivat kasvuaan tammi-maaliskuussa. Tämä oli kuudes peräkkäinen kasvuneljännes. Kasvun tuomia haasteita on kuitenkin nähtävillä. 

Suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihtojen ja tulosten kehitys jatkui positiivisena tammi-maaliskuussa. Tämä käy selville S-Pankin pörssimittarista.

Kasvuun päästiin kiinni vuoden 2016 lopussa, ja nyt raportoidut luvut kertovat positiivisen kehityksen jatkuneen jo kuuden vuosineljänneksen ajan. Myyntiä ja tulostaan parantaneiden yhtiöiden lukumäärä kuitenkin heikkeni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

”Liikevaihtojen osalta euron vahvistuminen toi vastatuulta, ja kustannusten nousu puolestaan näkyi usean yhtiön kannattavuudessa. Syklin edetessä kustannuspaineet ovat siis kasvaneet, ja kasvun tuomia haasteitakin on nähtävillä”, luonnehtii FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Yksityispankki ja varainhoitaja FIM on osa S-Pankki-konsernia.

Liikevaihtojen kasvu jatkui – valuutoista vastatuulta

Alkuvuonna suomalaisyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia. Lukumääräisesti liikevaihtoa onnistui kasvattamaan 65 prosenttia yhtiöistä keskimääräisen kasvun oltua 3,3 prosenttia.

Liikevaihtoa kasvattaneiden osuus laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Tämä on Kim Gorschelnikin mukaan osin seurausta epäedullisesta valuuttakehityksestä ja toisaalta myös koventuneista vertailuluvuista: vuoden 2017 alku oli jo yhtiöille keskimäärin hyvä.

Suurimmista yhtiöistä yli 10 prosentin kasvuun ylsivät Finnair, Fortum, Metso, Metsä Board, Neste, SSAB ja Valmet. Hyvässä kysyntätilanteessa listaa hallitsevat perusteollisuus ja konepajayhtiöt. Sen sijaan Nokian ja Nordean liikevaihdot laskivat selvästi.

Suomalaiset pörssiyhtiöt, liikevaihto tammi–maaliskuu 2018

 

 

Euron arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin on vahvistunut runsaan vuoden aikana voimakkaasti. Kun vuosineljänneksiä vertailee keskenään, oli kuluvan vuoden tammi-maaliskuu hankalin.

Alkuvuonna euron arvo oli keskimäärin noin 15 prosenttia vahvempi verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon. Dollareissa myyville yhtiölle tämä toi loven euromääräiseen liikevaihtoon. Myös Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikentyminen painoi muutamien yhtiöiden kasvua.

”Mikäli euron arvo suhteessa dollariin säilyy nykyisellä tasolla, vastatuuli hellittää merkittävästi jo tämän vuoden toisella neljänneksellä ja poistuu toisella vuosipuoliskolla”, Gorschelnik arvioi.

Alkuvuotta ovat leimanneet muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaerimielisyydet. Tammi-maaliskuun luvuissa negatiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan nähty.

”Negatiivisten vaikutusten voisi ennakoida näkyvän ensimmäisenä yhtiöiden investointipäätöksissä. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä käynyt. Suomalaisten suurten konepajojen yhteenlasketut saadut tilaukset kasvoivat vajaan prosentin valuuttakurssien negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta”, Gorschelnik kertoo.

Suomalaiset pörssiyhtiöt, liiketulos tammi–maaliskuu 2018

Metsäteollisuus ja rakennussektori yllättäjiä

Kokonaisuutena tuloskehitys jatkui myönteisenä tammi-maaliskuussa. Liiketulokset kasvoivat yhteenlaskettuna 4,5 prosenttia eli hieman liikevaihdon kasvua enemmän. Mediaani tulosparannus oli 3,5 prosenttia eli linjassa liikevaihdon kasvun kanssa.

Kappalemääräisesti tarkasteltuna tuloksen parantajia oli edellisiä neljänneksiä vähemmän. Alkuvuonna liiketulosta paransi 60 prosenttia yhtiöistä.

Sektoreista ylitse muiden nousi jälleen metsäteollisuus, kuten muutamana edellisenäkin neljänneksenä. UPM, Stora Enso ja Metsä Board tekivät liiketulosta ilman kertaeriä yhteensä 793 miljoonaa euroa, jossa parannusta edellisvuoteen oli peräti yli 40 prosenttia. Suuremmista yhtiöistä voimakkaasti tulostaan paransivat myös DNA, Fortum, Kesko, Metso, Neste ja SSAB.

”Tulostaan kasvattaneissa yhtiöissä on paljon perusteollisuutta, kuten suhdanteen vahvistuessa pitääkin”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik sanoo.

Tuloskauteen mahtui kuitenkin myös tulosheikennyksestä kertoneita yhtiöitä.

Vuosi alkoi rakennusyhtiöillä heikosti. YIT:n, SRV:n ja Lehto Groupin tulokset laskivat edellisvuodesta. Sekä YIT:n että SRV:n tulokset painuivat tappiolle. Tähän vaikuttivat projektien alaskirjaukset sekä kustannusylitykset.

”On hyvä muistaa, että rakennussektorilla talvi on hiljaisin neljännes. Myös monilla muilla toimialoilla vuoden ensimmäinen neljännes on kaikkein heikoin, mistä johtuen prosenttimuutoksissa on enemmän vaihteluita”, Gorschelnik huomauttaa.

Muutamilla muillakin sektoreilla ja yhtiöillä on havaittavissa kustannuspaineita. Raaka-aineista esimerkiksi öljyn ja perusmetallien hinnat ovat jatkaneet kuluvana vuonna nousuaan. Tämä heijastuu Gorschelnikin mukaan välillisesti myös välituotteiden ja komponenttien hintoihin.

Kustannusten noususta ovat kertoneet muun muassa Kemira, Tikkurila ja Suominen sekä sektoreista metsäteollisuus.

”Osalla yhtiöistä nämä kustannusten nousut näkyivät tulosten laskuna. Osalla myyntihinnat ovat sen sijaan nousseet kuluja voimakkaammin. Esimerkkinä tästä ovat metsäteollisuuden yhtiöt. Lopputuotteiden hyvä kysyntä ja sen seurauksena positiivinen hintakehitys ovat näissä yhtiöissä enemmän kuin peitonneet kustannusten nousun. 

Osakemarkkinoilla voimakkaita kurssiliikkeitä

Kokonaisuudessaan yhtiöiden tuloskunto on jatkunut hyvänä.

”Tämä on positiivinen asia osakesijoittajalle. Positiivisesta tuloskehityksestä huolimatta osakemarkkinoilla on ollut kuluvana vuonna aikaisempaa voimakkaampaa heiluntaa”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik sanoo.

Sijoittajien hermostuneisuutta ovat kasvattaneet pelko korkojen noususta sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen nokittelu kauppapolitiikassa. Yksittäisten suomalaisosakkeiden kohdalla kurssiheilahtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita myös tuloskaudella.

”Pitkäaikaiselle sijoittajalle lyhyet kurssiheilahtelut eivät ole tärkeitä. Tärkeää sen sijaan ovat yhtiöiden taloudellinen kehitys ja osakkeiden arvostus. Yhtiöiden näkymät ovat mielestämme edelleen hyvät, samoin kuin osakkeiden tuotto-odotus suhteessa mataliin korkoihin”, Gorschelnik summaa.   

 

S-Pankin pörssimittari seuraa suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä neljästi vuodessa. Tarkastelussa oli yhteensä 81 yhtiötä. Liiketuloksina on käytetty kertaluonteisesti eristä oikaistuja tuloksia.

 

Lue lisää säästämisestä ja sijoittamisesta S-Pankissa