Suomalaisyhtiöiden liikevaihdot ja -tulokset jatkoivat kasvuaan vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä. Yhä useampi yhtiö on päässyt kasvuun kiinni ja osakesijoittajat palkitaan nyt ennätyskorkealla osinkosummalla.
Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, @KimGorschelnik
Noin kolme neljästä yhtiöstä kasvatti myyntiään edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, käy ilmi S-Pankin uudesta pörssimittarista.
”Myynnin kasvu tuki puolestaan tuloskehitystä ja koko vuoden hyvän kehityksen voi havaita myös kasvavista osingoista”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik.
Tämä oli jo viides peräkkäinen kasvuneljännes, kun yhtiöiden liikevaihdot ja -voitot kääntyivät kasvuun loppuvuonna 2016. Laaja-alainen talouskasvu niin Suomessa kuin muualla näkyy positiivisena liikevaihdon kehityksenä.
”Nyt raportoituja lukuja voi pitää vahvoina myös siitä näkökulmasta, että vertailuluvut olivat monen yhtiön kohdalla jo selvästi kovempia”, Gorschelnik sanoo.
Vuoden 2017 loka-joulukuun tulosraporttien positiivisin asia oli liikevaihtojen laaja-alainen kasvu. Noin 75 prosenttia yhtiöistä kasvatti myyntiään vertailujaksoon verrattuna. Tämä kertoo pääanalyytikko Kim Gorschelnikin mukaan siitä, että yhä useampi yhtiö on päässyt kasvuun kiinni.
”Keskimäärin liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia tarkastelussa mukana olevien 79 yhtiön osalta. Tämän positiivisen kehityksen taustalla on talouskasvun kiihtyminen suomalaisyhtiöiden keskeisillä markkina-alueilla”, Gorschelnik sanoo.
Yhteenlaskettuna liikevaihdot kasvoivat 1,9 prosenttia. Tähän vaikutti isoista yhtiöistä Nordean tuottojen lasku. Ilman Nordeaa kasvu oli 2,9 prosenttia.
Euromääräisesti suurimmat liikevaihdon kasvut nähtiin isoissa yhtiöissä kuten Fortum, Neste, SSAB ja Valmet. Rakennussektorilla vauhdikkaimmin kasvoi Lehto Group, jonka liikevaihto kasvoi viimeisellä neljänneksellä peräti 75 prosenttia. Myös YIT:n loppuvuosi sujui odotuksiakin paremmin.
Gorschelnikin mielestä positiivista on nähdä monen melko tuoreen pörssiyhtiön kasvavan vauhdikkaasti. Näitä yli 10 prosentin kasvuun yltäneitä yhtiöitä ovat muun muassa Asiakastieto, Detection Technology, Evli, Fondia, Gofore, Lehto Group, Nixu, Talemon ja Vincit. Osa näistä yhtiöistä raportoi puolivuosittain.
Sektoreista ylitse muiden nousee metsäteollisuus, kuten edelliselläkin vuosineljänneksellä. Kaikki kolme metsäyhtiötä, Metsä Board, Stora Enso ja UPM, paransivat reippaasti tuloksiaan. UPM hyötyi muun muassa vahvasta sellumarkkinasta, Stora Enso muun muassa kuluttajapakkauskartongin ja Metsä Board taivekartongin volyymien kasvusta.
Kaukana ovat ajat, jolloin yhtiöt kärsivät voimakkaasti paperin kysynnän laskusta internetin painaessa kysyntää. Nyt kasvanut verkkokauppa lisää pakkausten kysyntää ja tukee pitkäkuituisen sellun kysyntää.
”Perinteinen toimiala on kyennyt uusiutumaan digitalisaation edetessä ja kasvuinvestoinnit tuovat nyt tulosta”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik arvioi.
Metsäteollisuuden muodonmuutoksen ohella myös Neste on investoinut voimakkaasti uusiutuviin tuotteisiin, jotka kantavat nyt hedelmää.
”Neste oli yksi viimeisen vuosineljänneksen iloisista tulosyllättäjistä. Hitaampi kasvukaan ei aina ole este voimakkaalle tulosparannukselle – esimerkkeinä Elisa ja erityisesti DNA, jonka tulosparannus oli voimakas”, Gorschelnik sanoo.
Ennen tuloskauden päättymistä kiinnostus kohdistui euron vahvistumisen ja kohonneiden kustannusten vaikutukseen yhtiöiden tuloksiin. Vaikutukset jäivät kuitenkin kokonaisuuden osalta maltillisiksi. Tulosmarginaalit (liiketulos suhteessa liikevaihtoon) paranivat edellisvuoteen verrattuna. Euron vahvistumisen vaikutus jäi vielä loppuvuonna valuuttasuojausten takia pieneksi, mutta voimistunee kuluvan vuoden alkupuoliskolla.
”Kokonaisuudessaan yhtiöiden tuloskunnon perusteella näkymät osakesäästäjän kannalta ovat edelleen hyvät”, Gorschelnik arvioi.
”Yhtiöiden hyvä tuloskehitys vuonna 2017 näkyy myös osinkojen kasvuna. Osinkosumma nousee uuteen ennätykseen yli edellisen ennätyksen, joka on vuodelta 2007”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik kertoo.
Lähes kaksi yhtiötä kolmesta nostaa osinkoaan edellisvuodesta. Eniten osinkoaan edellisvuodesta nostavat Alma Media (50 %), DNA (100 %), Finnair (200 %), Lehto Group (55 %), Outokumpu (150 %) ja Vaisala (120 %). Keskimäärin osingon kasvu on noin 10 prosenttia.
Korkeita osinkotuottoja tarjoavat muun muassa finanssisektorilta Nordea ja Sampo, teleoperaattorit DNA, Telia ja Elisa sekä energiayhtiö Fortum. Näiden yhtiöiden osinkotuotot ovat erinomaisia nykyiseen korkotasoon nähden. Osinkotuottojen lisäksi on syytä arvioida tulevaa osingonmaksukykyä.
Tyypillisesti osa tuloksesta maksetaan ulos osinkoina ja osa jätetään yhtiöön kasvattamaan tulevia osinkoja. Osinkoon on oikeutettu, jos omistaa osaketta yhtiökokouspäivänä.
”Osingon maksua voi kuvailla osakesäästäjän tilipäivänä, jolloin yhtiö tilittää osan tuloksestaan omistajille. Siinä konkretisoituu osakesäästäjän pitkäaikaisen tuoton lähde, jonka taustalla on yhtiöiden taloudellinen menestys”, Gorschelnik kuvaa.
S-Pankin pörssimittari seuraa suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä neljästi vuodessa. Tarkastelussa oli yhteensä 79 yhtiötä. Liiketuloksina on käytetty kertaluonteisesti eristä oikaistuja tuloksia.
