Päättyvä tuloskausi oli seitsemäs peräkkäinen vuosineljännes, jolloin suomalaisyhtiöiden liikevaihdot kasvoivat. Kasvun siivittämänä myös liiketulokset paranivat. Selkeämpi muutos aikaisempiin neljänneksiin verrattuna oli kuitenkin se, että yhtiöiden kustannukset kääntyivät nousuun. Samalla yhtiöiden erot korostuvat, sillä osa yrityksistä ei kykene siirtämään kohonneita kustannuksia omiin myyntihintoihinsa. Talouden suhdanteen parannuttua kustannusten nousu oli odotettavissa ja loppuvuonna se tulee testaamaan yhtiöiden hinnoitteluvoimaa.
Suomalaisten pörssiyhtiöiden kasvu jatkui huhti-kesäkuussa, käy ilmi S-Pankin pörssimittarista. Nyt nähtiin seitsemäs peräkkäinen vuosineljännes, jolloin liikevaihdot ja tulokset paranivat.
”Alkuvuoteen verrattuna tahti on pysynyt hyvänä”, luonnehtii FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Yksityispankki ja varainhoitaja FIM on osa S-Pankki-konsernia.
Gorschelnikin luotsaaman analyytikkotiimin laskujen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia keväällä. Lukumääräisesti liikevaihtoa onnistui kasvattamaa 68 prosenttia yhtiöistä keskimääräisen kasvun oltua 4,8 prosenttia. Edellisellä neljänneksellä liikevaihtoa kasvatti 65 prosenttia yhtiöistä ja kasvu oli keskimäärin 3,3 prosenttia. Suurimmista yhtiöistä yli 10 prosentin kasvuun ylsivät Finnair, Fortum, Metso, Neste, Outotec, Outokumpu, SSAB ja Valmet.
”Listaa hallitsevat perusteollisuus ja konepajayhtiöt, kuten myös ensimmäisellä vuosineljänneksellä”, Gorschelnik luonnehtii.
Osalle konepajayhtiöistä kevät oli kuitenkin hieman vaisu. Kuuden suurimman konepajan yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vain 1,8 prosenttia ja liiketulokset laskivat edellisvuodesta. Positiivista kuitenkin oli, että saadut tilaukset kasvoivat 8,8 prosenttia edellisvuodesta.
”Yhdysvaltain ärhentely kauppapolitiikassa ei ole siis ainakaan vielä haitannut kaupantekoa. Kauppasodan uhan voi arvioida vaikuttavan voimakkaimmin nimenomaan investointitavaroita valmistavassa teollisuudessa”, Gorschelnik sanoo.
Suomalasiyhtiöiden kokonaistuloksia pönkittää metsäyhtiöiden vahva veto. Alkuvuona Metsä Board, Stora Enso ja UPM kasvattivat yhteenlaskettua liiketulostaan yli 35 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä parannusta kertyi yli 40 prosenttia eli parannustahti on jatkunut huimana.
Loppuvuonna tuloksia tukee myös laaja-alainen hintojen nousu eri tuoteryhmissä. Perusteollisuuden yhtiöistä Nesteen liiketulos parani lähes viidenneksen uusiutuvien tuotteiden liiketuloksen nousun myötä. Koko vuoden näkymiä Neste kuvaili erittäin hyväksi. Sähkön hinnan nousu puolestaan tuki Fortumin tuloskehitystä. Kokonaislukuja painoi taas Nokian heikko tulos. Kaiken kaikkiaan liiketulosta paransi 58 prosenttia yhtiöistä keskimääräisen kasvun ollessa 7,5 prosenttia.
”Suomen taloudessa nähtiin voimakas käänne parempaan vuonna 2017. Samalla kuluttajien luottamus on noussut ennätystasoille. Tästä huolimatta monen kotimarkkinayhtiöt tuloskunto on ollut heikkoa. Tämä on yllättävää”, Kim Gorschelnik kertoo.
Eri yrityssektoreista rakennusyhtiöiden (Lehto, SRV, YIT) tulokset olivat odotuksia heikompia. Myös useat elintarvikeyhtiöt (Atria, HKScan, Raisio ja tulosvaroituksen antanut Apetit) heikensivät edellisvuodesta ja olivat selkeitä pettymyksiä. Osalla näillä yhtiöillä on toimintaa Suomen ulkopuolellakin.
Maailmantalouden kasvu on jatkunut hyvänä myös kuluvana vuonna. Vilkas kysyntä näkyy positiivisesti liikevaihdoissa mutta negatiivisesti tuloksissa, kun pörssiyhtiöiden kustannukset nousevat.
Pääanalyytikko Kim Gorschelnikin mukaan ilmiö on nähtävissä Suomessa toimivista yhtiöistä muun muassa rakennusteollisuudessa ja globaalisti useissa yrityksissä.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivista yhtiöistä kohonneista kuljetuskustannuksista tai rahtipalveluiden saatavuuteen liittyvistä haasteista kertoivat Huhtamäki, Outokumpu, Suominen ja Uponor.”
Osalla yhtiöistä puolestaan oli haasteita saada komponentteja ja riittävästi tuotantokapasiteettia. Eri toimialoilla ja yhtiöillä tilanteet vaihtelevat, mutta yhteinen nimittäjä ovat kysynnän kasvun tuomat haasteet. Jotta yhtiöt pystyvät puolustamaan tulosmarginaalejaan kustannusten noustessa, niiden täytyy nostaa omia myyntihintojaan.
”Yhtiöiden tuotteiden laatu ja hinnoitteluvoimaa testataan nyt aikaisempaa voimakkaammin”, Gorschelnik sanoo.
Se, että yritysten toimintaympäristö on muuttunut osin haastavamaksi, heijastuu myös osakesijoittajiin. Yhtiökohtaiset erot näkyvät myös osakkeiden kursseissa. Alkuvuonna pörssin yleistä kehitystä kuvaava indeksi on kehittynyt myönteisesti.
”Lukumääräisesti tarkasteltuna suurin osa Helsingin pörssin päälistan osakkeista on kuitenkin tuottanut alkuvuonna negatiivisesti.”
Kevään tuloskaudelle oli tyypillistä myös osakekurssien voimakas heilunta. Erityisesti odotuksia heikommista tuloksista kertoneita yhtiöitä on rankaistu voimakkailla kurssipudotuksella. Gorschelnikin mukaan tavallisen piensijoittajan kannattaa kuitenkin pysyä rauhallisena.
”Pitkäaikaiselle sijoittajalle tärkeitä eivät ole lyhyet kurssiheilahtelut vaan yhtiöiden tuloskunto ja pidemmän aikavälin näkymät. Pidämme suomalaisyhtiöiden näkymiä edelleen kokonaisuutena hyvinä. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että yhtiöiden välillä on suuriakin eroja.”
S-Pankin pörssimittari seuraa suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä neljästi vuodessa. Tarkastelussa oli yhteensä 79 yhtiötä. Liiketuloksina on käytetty kertaluonteisesti eristä oikaistuja tuloksia.
