Erittäin vahvan alkuvuoden jälkeen suomalaisyhtiöiden meno hyytyi toisella vuosineljänneksellä. Liikevaihdot jatkoivat kasvuaan, mutta kustannusten nousu söi osan tulosparannuksesta, käy ilmi S-Pankin pörssimittarista. Uskaltaako nyt sijoittaa?
Kim Gorschelnik, FIMin pääanalyytikko, @KimGorschelnik
Suomalaisten pörssiyhtiöiden tulosennusteet nousivat erittäin vahvan alkuvuoden ja taloudesta kantautuneen positiivisen uutisvirran myötä. Tulosennusteiden nousu kävi erityisen selväksi kesällä, kun pörssiyhtiöt raportoivat toisen vuosineljänneksen eli huhti-kesäkuun tuloksista. Monen yhtiön tulos ei yltänyt markkinoiden odotuksiin.
”Nyt toisella neljänneksellä nähtiin paljon pettymyksiä, mikä laski osakkeiden hintoja kesällä”, luonnehtii FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Yksityispankki ja varainhoitaja FIM on osa S-Pankki-konsernia.
Vaikka monen osakkeen hinta laski kesällä, Gorschelnik arvioi suomalaisten pörssiyhtiöiden olevan edelleen keskimäärin vahvassa tuloskunnossa. Pääanalyytikko kehottaakin pitämään pään kylmänä: markkinoiden myllerrystä ei kannata säikähtää.
”Tärkein sääntö säästämisessä on, että aloittaa heti, sillä silloin aika on säästäjän puolella. Kun sijoittaa säännöllisesti, tulee ostaneeksi osakkeita välillä halvemmalla ja välillä kalliimmalla. Ajan myötä pääsee myös nauttimana korkoa korolle -ilmiöstä”, Gorschelnik kertoo.
Suomalaisyhtiöiden liikevaihdot jatkoivat kasvuaan toisella vuosineljänneksellä. Yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 4,2 % ja liikevaihtoa kasvatti lukumääräisesti 70 % yhtiöistä. Liikevaihtoa kasvattaneiden yhtiöiden lukumäärä laski jonkin verran ensimmäiseen neljännekseen verrattuna (83 %), S-Pankin pörssimittarista selviää.
”Huhti-kesäkuussa nähtyä lukua voi pitää kohtuullisen hyvänä”, Gorschelnik sanoo.
Yhtiöiden yhteenlaskettu myynti kääntyi kasvuun viime vuoden loka-joulukuussa ja nyt nähtiin kolmas perättäinen nousuneljännes. Useimpien suomalaisten yhtiöiden päämarkkina-alue on Eurooppa mukaan lukien Suomi, joten täällä nähty talouden käänne parempaan on tukenut yhtiöiden tuotteiden ja palveluiden myyntiä.
Vaikka yhtiöiden myynti kasvoi ja sujui myös ennusteisiin nähden odotusten mukaisesti, tulokset kehittyivät selvästi alkuvuotta vaisummin. Yhteenlaskettuna suomalaisyhtiöiden liiketulokset nousivat vuodentakaisesta 4,6 % eli hieman liikevaihtojen kasvua enemmän.
”Yhteenlaskettua liiketulosta pönkittävät Nokian, Outokummun ja SSAB:n suuret euromääräiset tulosparannukset. Kun tarkastellaan tuloskehitystä kappalemääräisesti, kuva muuttuu selvästi heikommaksi”, Gorschelnik sanoo.
Huhti-kesäkuussa tulostaan paransi 51 % yhtiöistä. Luku on selvästi matalampi kuin tammi-maaliskuussa, jolloin tulostaan paransi peräti 79 % yhtiöistä. Tulostaan parantaneiden yhtiöiden lukumäärä laski selvästi alkuvuoteen verrattuna ja suurimmalla osalla yhtiöistä tulokset jäivät myös ennusteita heikommiksi. Alkuvuotta heikomman kehityksen taustalla ovat odotuksia voimakkaammin kohonneet kustannukset.
”Tämä oli toisen vuosineljänneksen tulosraporttien suurin yllätys”, Kim Gorschelnik luonnehtii.
Kustannusten noususta saatiin viitteitä jo alkuvuonna, mutta nyt kehitys laajeni suurempaan joukkoon yhtiöitä. Yhtiöt eivät saaneet siirrettyä kohonneita kustannuksia eteenpäin omiin myyntihintoihinsa ainakaan vielä huhti-kesäkuussa. Gorschelnikin mukaan kyseessä voi olla ajoituskysymys.
”Mikäli yhtiöllä on hinnoitteluvoimaa, korkeammat kustannukset siirtyvät arvoketjussa eteenpäin kohti kuluttajaa. Tähän saadaan vastaus tulevina vuosineljänneksinä”, Gorschelnik pohtii.
Kustannusinflaation lisäksi osaa yhtiöistä kiusasivat tuotannolliset ongelmat, josta kertoivat muun muassa Uponor, Suominen, Outokumpu, SSAB ja Raisio.
”Pääsiäinen ajoittui tänä vuonna toiselle neljännekselle ja vaikutti negatiivisesti joihin yhtiöihin. Myös kylmä alkukesä kiusasi. Monet pienetkin jutut yhteenlaskettuina heikensivät toisen neljänneksen kokonaiskuvaa”, Gorschelnik sanoo.
Voimakkaimmat tulosparantajat olivat edellisen neljänneksen tavoin Outokumpu ja SSAB. Suhdanneherkkinä yhtiöinä tuotantomäärät ja hinnat reagoivat kysynnän parantumiseen ja vaikutus tuloksiin on voimakas.
Teräsyhtiöiden lisäksi hyvistä, yli viidenneksen tulosparannuksista raportoivat suuremmista yhtiöistä muun muassa Alma Media, Atria, DNA, Finnair, Konecranes, Lehto Group, Nokia, Nokian Renkaat ja Ramirent. Tuloksen voimakkaasta heikentymisestä puolestaan raportoivat muun muassa Lassila&Tikanoja, Outotec, SRV, Tikkurila, Tokmanni ja Uponor.
”Tulosparantajia ja heikentäjiä löytyy eri toimialoilta ja tältä osin selkeitä toimialakohtaisia eroja ei ole havaittavissa. Tällä kertaa yhtiökohtaiset erot selittävät tulosyllätyksiä”, Gorschelnik summaa.
Kesän tuloskauteen lähdettiin positiivissa tunnelmissa. Talouden uutisvirta on ollut koko alkuvuoden hyvää, ja talouden kasvuennusteita suomalaisyhtiöiden kannalta keskeisillä alueilla on nostettu. Tämä heijastui positiivisesti myös yhtiöiden alkuvuoden tuloksiin, tulosennusteisiin ja osakkeiden hintoihin.
”Kurssilasku tuloskauden aikana heijastelee melko hyvin nyt nähtyä tulospettymystä”, Gorschelnik sanoo.
Kustannusten nousun aiheuttaman tulospettymysten jälkeen huomio kiinnittyy aikaisempaa voimakkaammin yhtiöiden tulosmarginaalien kehitykseen. Tämän teeman lisäksi kesän aikana nähtiin myös iso liike euron arvossa suhteessa USA:n dollariin.
Euron vahvistuminen suhteessa dollariin on ollut voimakasta ja heikentää vientinäkymiä loppuvuonna. Pitkään jatkunut kustannusten ja valuuttakurssien myötätuuli on siis nyt kääntynyt lieväksi vastatuuleksi.
”Riittääkö yleinen talouden myötätuuli kompensoimaan nämä vastatuulet? Osakesijoittajan kannalta positiivista on, että suomalaisyhtiöt ovat kuitenkin edelleen vahvassa tuloskunnossa toisen neljänneksen tulospettymyksestä huolimatta”, Gorschelnik pohtii.
S-Pankin pörssimittari seuraa suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä neljästi vuodessa. Tarkastelussa oli yhteensä 83 yhtiötä. Liiketuloksina on käytetty kertaluonteisesti eristä oikaistuja tuloksia.
