S-Pankki Näkemys on kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.
Kaikki kestää pidempään kuin ajatellaan – niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan. Talouskasvu on ollut pelättyä sitkeämpää, mutta niin on valitettavasti inflaatiokin. Rahapolitiikka kiristyy yhä ja taloudessa on uuteen ympäristöön sopeutumisen aika, joten odotukset kannattaa pitää maltillisina.
Tunteiden vuoristorata on jatkunut markkinoilla. Osakkeet olivat vuoden alussa hyvässä nousuvireessä, mutta helmikuussa korkojen nousu-uralle palaaminen hyydytti parasta virettä. Markkinoilla onkin edessä laaja-alainen tasapainoilu. Pahimmat pelot romahduksesta niin taloudessa kuin markkinoillakin on pyyhitty pois, mutta toisaalta toiveikkuus pehmeästä laskusta, jossa talous selviää vain pienillä kasvukolhuilla, ovat turhan toiveikkaita. Tämä johtaa ailahtelevaisiin markkinoihin, joilla nousupyrähdyksiä seuraa pettymyslasku, kunnes taas aletaan toivoa uutta auringonpaistetta.
Pidämme osakkeet pienessä alipainossa salkuissamme. Talouden ja yritysten tulosnäkymät ovat parhaimmillaankin vaatimattomat. Osakkeet on kuitenkin hinnoiteltu sen mukaan, että pian kasvu on jo palautunut vanhalle tasolleen. Toiveet ja faktat eivät täysin kohtaa. Osakemarkkinoista suosimme kehittyviä osakemarkkinoita, jotka hyötyvät Kiinan avautumisesta koronan jäljiltä. Toinen ylipaino-osakemarkkinamme on Japani, jossa rahapolitiikassa otetaan ensi askelia kohti normaalia. Korkosijoituksissa puolestaan suosimme valtionlainoja, jotka suojaavat salkkua talouspettymyksiltä. Odotamme korkohuippujen olevan lähellä talouskasvun alkaessa hiljalleen heikentyä.
Inflaation eli kuluttajahintojen ennennäkemättömän kova nousu oli viime vuoden rahoitusmarkkinoiden tärkein puheenaihe. Uuteen vuoteen lähdettäessä toiveena oli, että inflaatio olisi jo menneen talven lumia. Inflaation alkuperäiset käynnistäjät, kuten tuotannon pullonkaulat ja energian hintojen pomppu, olivat jo helpottamassa. Vuosi sitten hintojen kohoaminen oli erittäin voimakasta, mutta sittemmin hintojen nousu oli monin paikoin pysähtynyt tai jopa kääntynyt laskuun. Inflaatio mittaa hintojen vuosimuutosta. Siten, jos hinnat nousivat vuosi sitten ja ovat sen jälkeen jääneet samalle korkealle tasolle, eivät ne enää kiihdytä inflaatiota.
Valitettavasti inflaation lonkerot ovat levinneet talouteen. Hyvät hintauutiset yhtäältä ovat kohdanneet kasan huonoja uutisia toisaalta. Kun talouskasvu on pysynyt kohtuullisessa kuosissa ja varsinkin työllisyys erittäin vahvana, ei inflaatio ole kuollut eikä edes kunnolla hiipunut. Inflaatio on vähitellen levinnyt laajemmin talouteen. Yritykset siirtävät nousevia kulujaan myyntihintoihin, jolloin hintojen nousu on nyt koko talouden asia, eikä ratkea enää vain pullonkaulojen poistamisella.
Keskuspankit ovat ikävässä asemassa, jossa ne joutuvat hyydyttämään talouden kysyntää eli talouskasvua saadakseen hinnannousun kuriin. Vielä vuoden alussa toivottiin, että inflaatio kuihtuisi koronan jälkeisten vaikutusten hiipuessa, mutta nyt on tullut selväksi, että helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. Kasvua on heikennettävä silläkin uhalla, että se johtaa taantumaan. Keskuspankkien koronnostot eivät ole vielä ohi. Maaliskuussa nähdään nostot sekä Euroopan että USA:n keskuspankeilta ja lisää on luvassa keväällä, ellei talous ala näyttää selviä heikkenemisen merkkejä.
Voimakkaasti kiristyvän rahapolitiikan ympäristössä taantumariskit ovat korkealla. Nousseet korot vaikuttavat talouteen hitaasti, mutta varmasti. Esimerkiksi Suomessa asuntovelallisilla korkoja tarkistetaan ylöspäin korontarkistuspäivinä. Vielä viime huhtikuussa 12 kk euriboriin sidottujen lainojen viitekorko oli nollassa, mutta nyt se hyppää tarkistuspäivänä lähes neljään prosenttiin. Nousseet korkomenot ovat pois muusta kulutuksesta. Samoin uusien lainojen ottajat, niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin, miettivät toiseenkin kertaan, kannattaako lainaa ottaa. Valtioiden korkomenot kasvavat selvästi, kun uusi velkaantuminen ja erääntyvät vanhat lainat joudutaan kattamaan uudella korkotasolla. Rahan hinnan noustessa velkaantumista leikataan ja se syö talouskasvua. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan on hidas prosessi, kuten on nähty. Vähitellen kasvu kuitenkin kärsii, ja silloin myös inflaatio helpottaa. Kuinka kauan se kestää ja kuinka korkeita korkoja vaaditaan, että inflaatio taittuu, ovat biljoonan taalan kysymyksiä. Tätä markkinoilla nyt haetaan.
Totuimme pitkään olemattomaan inflaatioon, mikä mahdollisti, tai jopa pakotti, nolla- ja miinuskorkomaailman. Keskuspankit yrittivät luoda inflaatiota hinnalla millä hyvänsä, jotta se olisi saatu tavoiteltuun kahden prosentin tasoon. Inflaation pomppu viime vuonna olemattomasta voimakkaimmaksi 40 vuoteen on ollut hurjan voimakas, ja on vaikea nähdä, että siihen sopeutuminen tapahtuisi hetkessä. Viime vuosikymmeninä inflaatiota painoi erityisesti globalisaation voittokulku. Tuotantoa siirrettiin halvemman tuotannon maihin, mikä painoi tavaroiden hintoja. Globalisaatio johti myös töiden siirtymiseen halvemman työvoiman perässä kehittyviin maihin, jolloin teollisuusmaissa palkansaajien hinnoitteluvoima, ja sitä myöten palkankorotukset, jäivät vähäisiksi. Lisäksi digitalisaation yleistyessä kuluttajilla oli mahdollisuus ostaa ympäri maailman halvimman hinnan perässä.
Tämä tarkoittaa myös kireämpiä työmarkkinoita länsimaissa. Enää työtä ei voida, eikä haluta, siirtää minne tahansa. Kysyntä työntekijöille länsimaissa lisääntyy ja, kun samaan aikaan väestön vanhetessa työvoima supistuu, on kisa vähemmistä resursseista entistä kovempaa. Työvoiman kysyntää lisää myös se, että talouden eniten kasvavat sektorit ovat palveluita, jotka vaativat suhteessa enemmän työvoimaa kuin teollisuus. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että palkkapaineet jatkuvat työnantajien kilpaillessa rajallisesta työntekijäjoukosta. Hintapaineet eivät häviä helposti.
Taloudessa on edessä uudet ajat. Korkeammat korot tarjoavat sijoittajille vaihtoehtoja, mutta toisaalta hidastavat talouskasvua ja lisäävät yritysten kustannuksia. Myös osakemarkkinoiden tulevien tuottojen nykyarvo laskee korkeampien korkojen myötä, mikä tarkoittaa osakkeiden arvostuskertoimien korjaamista alaspäin viime vuosien huumasta. Sijoittajalle hyvä uutinen on, että korkomarkkinoilta saadaan jatkossa parempia tuottoja. Huono taas se, että osaketuotot eivät ole samaa luokkaa kuin pandemian jälkimainingeissa.
Lyhyellä tähtäimellä markkinoita heiluttavat sijoittajien tunnelmat ja tarve laittaa rahoja tuottamaan. Nollakorkojen ja riskisijoitusten rallin jatkuttua yli vuosikymmenen on edessä haastava sopeutuminen uuteen aikaan. Muutosvastarinta ja tuottotoiveikkuus heiluttavat markkinoita talousepävarmuuden ympäristössä. Kannattaakin varautua siihen, että markkinoilla on edessä vielä monta kuoppaa ja nousukiihdytystä.
Tärkeää tietoa
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi.
Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.
