Vuosi on käynnistynyt sijoitusmarkkinoilla myllerryksellä. Mitä rahastosijoittajan kannattaisi tehdä? Sijoittaisinko lisää vai muuttaisinko aiempia sijoituksia rahaksi? Päästrategimme Lippo Suominen vastasi viiteen kysymykseen.
Kuten yleensä, markkinalaskun takana on monia syitä.
Meillä on takana erinomaisia sijoitusaikoja: maailman osakkeet ovat kevään 2020 koronaromahduksen jälkeen tuottaneet lähes 100 %. Kaikki hyvä kestää aikansa, ja alkaneena vuonna kovimmat sijoitusjuhlat ovatkin laantumassa. Osakemarkkinoiden näkymät ovat yhä kohtuulliset maailman talouden ja yritysten tulosten jatkaessa kasvuaan. Markkinoiden nousun myötä kiristynyt osakkeiden arvostus ja maailman sopeutuminen koronan jälkeiseen aikaan rajoittavat kuitenkin nousua lähiaikoina sekä lisäävät epävarmuutta ja aiheuttavat markkinaheiluntaa.
Vahvan nousun jälkeen nähdään usein jonkin asteisia korjausliikkeitä. Kuten yleensä, markkinalaskun takana on monia syitä. Markkinakorjauksen käynnistäjä oli tällä kertaa kiihtynyt kuluttajahintojen nousu eli inflaatio. Nollakorot ja voimakas elvytys ovat nostaneet markkinoita viime vuosina, mutta inflaation kiihtyessä keskuspankkien on pakko poistaa elvytystä. Kiristystoimien pelätään hyydyttävän talouskasvua jatkossa ja vievän tukea osakemarkkinoilta. Lisäksi Ukrainaan kohdistuva Venäjän hyökkäysuhka pelottaa sijoittajia, sillä se lisää yleistä epävakautta ja talousepävarmuutta.
Säännöllinen kuukausisäästäminen varmistaa, että sijoittaja on mukana hyötymässä myös markkinanoususta.
Korot ovat olleet euroalueella vuosia nollassa tai sen alapuolellakin, ja nyt näyttää, että ne olisivat tänä tai ensi vuonna kohoamassa nollan yläpuolelle, kun Euroopan keskuspankki EKP joutuu nostamaan korkoja. Kovin korkeiksi korkojen ei odoteta kohoavan, sillä niiden odotetaan olevan yhden prosentin alapuolella vielä tulevinakin vuosina. Tämä on hyvä uutinen asuntovelallisille, mutta sijoittajalle korot eivät tarjoa jatkossakaan kovin houkuttelevaa vaihtoehtoa.
Sijoittajana sekä nousut että laskut kuuluvat normaalisti markkinoille. Ukrainan sodan uhka on huolestuttava asia, ja niin toki myös inflaation kiihtyminen talouden kannalta. Ne aiheuttavat epävarmuutta ja heiluntaa, mutta vielä on ennenaikaista sanoa, kuinka suuria ongelmia ne lopulta luovat. Vasta, jos niiden odotetaan hyydyttävän talouskasvun globaalisti, on osakkeilla edessään pidempi alamäki. Erilaiset markkinauhat voivat painaa osakkeita aikansa, mutta ongelmat ovat yleensä vähitellen ohimeneviä.
Ajoittainen heilunta ja korjausliikkeet kuuluvat sijoittamiseen, joten pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse tässä tilanteessa muuta kuin pitää kiinni sijoitussuunnitelmastaan. Suosituissa S-Pankki Varainhoito -sijoitusrahastoissa ja Säästäjä-palvelussa ammattimaiset salkunhoitajat tekevät rahastoissa sijoituksia markkinatilanteen mukaan parhaan tuotto–riski-suhteen saavuttamiseksi. Vuoden alussa osakesijoituksia on vähennetty, mikä on tukenut rahastojen tuottoja markkinalaskussa.
Sijoittajan perussäännöt sijoitusten hajauttamisesta eri markkinoille ja ajallisesti ovat tässä ympäristössä tavallistakin tärkeämpiä. Säännöllinen kuukausisäästäminen varmistaa, että sijoittaja on mukana hyötymässä myös markkinanoususta. Varojen hajauttaminen osakkeiden ja korkojen lisäksi muihin kohteisiin, kuten esimerkiksi kiinteistörahastoihin, tuo vakautta sijoituksiin pidemmän päälle.
Kaiken kaikkiaan sijoittajan täytyy valmistautua siihen, että markkinaheilunta jatkuu. Osakkeiden voimakkaimman nousun aika on ohi. Pitkän aikavälin tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut, vaan matalien korkojen jatkuessa sijoittajan kannattaa hakea tuottoa osakkeista ja muista riskisistä sijoituskohteista.
Tämä on mainos. Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa.
