S-Pankki Näkemys on kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.
Odottamamme syysmyräkät iskivät osakemarkkinoilla syyskuussa, mikä painoi osakkeet ensimmäiseen kuukausilaskuun tänä vuonna. Pidämme osakkeet alipainossa, sillä koronapompun jälkeen uutisvirta pysyy heikkona lähiaikoina. Stagflaatio, eli heikko kasvu ja korkea inflaatio, huolettaa sijoittajia.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Tai menee ainakin tauolle. Niin kävi myös osakkeiden lähes yhtämittaiselle nousuputkelle, kun syyskuussa osakkeissa nähtiin ensimmäinen korjausliike lähes vuoteen. Varoittelimme jo syksyyn lähdettäessä, että sijoittajien odotukset olivat nousseet turhankin haastaviksi. Samaan aikaan taloudessa on alkamassa sopeutuminen uuteen koronan jälkeiseen aikaan, jolloin aiempaa poikkeuksellisen vahvaa kasvua ei enää voida ylläpitää. Laskimme elokuussa osakkeet salkuissamme alipainoon, sillä odotimme markkinoilla olevan edessä haastavampia aikoja.
Pidämme osakkeet edelleen alipainossa, sillä uutisvirta ei ole kääntymässä hetkeen parempaan suuntaan. Pysyvään laskukäänteeseen osakemarkkinoilla emme usko, vaan ennemminkin paluuseen normaalimpaan markkinaympäristöön, johon kuuluu nousuja, mutta myös laskuja. Tekijät, jotka siivittivät osakkeiden poikkeuksellisen kovaa rallia viimeiset 1,5 vuotta ovat hiipumassa, ja sijoittajat joutuvat nyt sopeutumaan uuteen tilanteeseen, jossa myötätuulia ei enää tule joka suunnasta.
Pandemiasta palautuminen on ollut sijoittajille juhla-aikaa, kun valtioiden ja keskuspankkien voimakkaalla tuella talous, ja varsinkin markkinat, ovat palautuneet paljon odotettua voimakkaammin. Kasvu on ollut niin vahvaa, että on selvää, ettei tasoa voida ylläpitää loputtomiin. Vuoden toisella puolikkaalla kasvu onkin hidastumassa ja nyt sijoittajat pohtivat, mihin talous asettuu jatkossa ja millaisia sivuvaikutuksia poikkeuksellisella elvytystsunamilla on ollut.
Taloudessa on nyt näkyvissä ilmiö, joka on ollut pitkälti piilossa tällä vuosituhannella, kun inflaatio, eli kuluttajahintojen nousu, on nostanut päätään. Talouden kasvaessa vahvasti on normaalia, että kysynnän kohentuessa hinnat nousevat. Se on merkki talouden tervehtymisestä ja kasvun elpymisestä. Viime keväästä asti onkin nähty monen talousherkän raaka-aineen, kuten rakennustarvikkeiden hintojen nousua. Sen on odotettu olevan väliaikaista, koronan jälkeisestä noususta johtuvaa ripeää kysynnän kasvua. Väliaikainen hintojen kiristyminen jäähdyttää ylikuumenneita aloja, mutta ei aiheuta laajempia seurauksia.
Syksyyn lähdettäessä hintapaineita on kuitenkin ilmennyt yhä uusilla aloilla ja on tullut selväksi, ettei kaikki ole vain suhdannepohjaista. Pula joistakin raaka-aineista on tehnyt pullonkauloja teollisuuteen, logistiikan hinnat ovat nousseet kuljetuskapasiteetin vähyydestä johtuen ja asuntojen hintojen voimakas nousu on luonut paineita vuokramarkkinoille. Ruoan hinta on kivunnut reippaasti heikkojen satojen myötä. Viimeisimpänä on nähty sähkön hinnan voimakasta nousua. Sen taustalla on sekä vähätuulinen ja kuiva kesäsää Euroopassa että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehty fossiilisilla polttoaineilla toimivien voimaloiden alasajo. Sähköpulaa on laajasti maailmalla, ja varsinkin, jos talvi on kylmä, on edessä merkittäviä ongelmia.
Laaja-alaiset hintojen nousut alkavat näkyä taloudessa. Talouksien avautuessa koronan jälkeen odotettiin voimakasta kulutusryntäystä. Nyt kulutusinto on kuitenkin hiipumassa, kun kaikki on kalliimpaa ja peruselämiseen menee aiempaa enemmän rahaa. Samaan aikaan keskuspankit joutuvat arvioimaan elvytystään uusiksi. Kehittyvissä maissa korkoja on nostettu jo laajasti tänä vuonna, ja nyt myös teollisuusmaissa aletaan vähentää elvytystä, koska rahapainot lisäävät inflaatiopaineita entisestään. Yhdysvalloissa keskuspankki indikoi syyskuussa, että lainaostoja vähennettäneen jo tänä vuonna ja ajetaan alas ensi vuoden puoliväliin mennessä. Euroalueella koronnostot ovat vielä kaukana, mutta myös täällä kovimman elvytyksen aika on loppumassa.
Niin heikentyvä kulutus kuin vähenevä elvytys hyydyttävät talousnäkymiä. Hintojen nousu on kuitenkin tällä hetkellä monin paikoin tarjontaongelma, jolloin hinnat pysyvät ylhäällä, vaikka talouskasvu hidastuisikin. Tilannetta, jossa hinnat nousevat, vaikka talouskasvu on heikkoa, nimitetään stagflaatioksi. Stagflaatio huolettaakin nyt sijoittajia. On jo selvää, että inflaatio on odotettua sitkeämpää, mutta vielä on vaikea sanoa, tuleeko siitä tätä talvikautta pidempää ongelmaa.
Osakemarkkinoille stagflaatio osuisi montaa kautta niin talouden kuin kiristyvän rahapolitiikan välityksellä. Vuoden kolmannen neljänneksen tuloskausi käynnistyy lokakuussa. Tulokset ovat edelleen kasvaneet voimakkaasti vuoden takaisesta, mutta nyt sijoittajien katseet ovat kustannusten nousussa. Yritysten tulosmarginaalit ovat olleet ennätyksellisen hyviä, mutta vaikka myynti on vetänyt yhä, on kustannusten nousu osumassa tuloksiin. Ovatko kustannuspaineet iskeneet jo viime neljänneksellä yrityksiin? Tai mitä yritykset sanovat tulevista näkymistä? Monella yrityksellä on edessä vaikea paikka, kun täytyy päättää, missä määrin nousseet kustannukset siirretään myyntihintoihin inflaatiota kiihdyttämään, ja missä määrin niiden odotetaan olevan väliaikaisia ja yritykset kärsivät ne marginaaleissaan toistaiseksi. Yritysten tuloskasvuodotukset ensi vuodelle ovatkin laskeneet jo yksinumeroisiin lukuihin tämän vuoden lähes 50 prosentin kasvun jälkeen. Osakkeiden arvostus on laskenut, mutta pienemmästä kasvusta kannattaakin maksaa vähemmän.
Nostimme kehittyvät osakemarkkinat ylipainoon salkuissamme syyskuussa. Kehittyvien maiden osakkeet ovat tänä vuonna jääneet selvästi länsimarkkinoista Kiinan talouden hakiessa uusia uomiaan. Viime kuussa kiinalainen Evergrande kiinteistöjätti nousi otsikoihin ajauduttuaan maksuvaikeuksiin. Vaikka otsikot olivat isoja, ei yrityksen anneta uhata maan talouden vakautta, vaan viime kädessä sopiva ratkaisu löytyy kommunistisen puolueen johdolla. Kiinassa ajetaan rakennemuutoksia, joilla kohtuullinen talouskasvu varmistetaan pitkällä tähtäimellä lähiaikojen kustannuksella. Samalla halutaan pitää yritykset selvästi valtion lieassa. Uusi malli koettelee sijoittajia, mutta helmikuusta jatkuneen laskun myötä tähän on jo varauduttu.
Kehittyvät maat näyttävät tällä kertaa kulkevan etujunassa länsimarkkinoihin verrattuna. Niissä on korkoja jo nostettu ja talouskasvu hiipunut. Se kuitenkin näkyy myös osakkeiden arvostuksessa, joka on laskenut keväästä reippaasti. Siten kehittyvät maat ovat mielenkiintoisin osakemarkkina tällä hetkellä.
Alipainossa osakemarkkinoilla on puolestaan Yhdysvallat. Arvostuksen laskiessa muualla ovat USA:n markkinat pysyneet korkealla teknojättiensä johdolla. Korkojen nousu olisi kuitenkin myrkkyä näille korkealle arvostetuille osakkeille, joiden suurimmat voitot ovat vasta tulevaisuudessa. Siten pettymykset iskisivät Yhdysvaltoihin muita markkinoita kovempaa.
Vastuuvarauma
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi.
Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.
