Osakemarkkinoiden viimeisen vuoden nousu koronapohjista on ollut vertaansa vailla. Markkinakuplakeskustelu on taas kiihtynyt, mutta kannattaa muistaa, että elpymisessä yritykset ovat loistaneet talouden johtotähtinä. Voivatko yritykset pidemmällä tähtäimellä pärjätä paremmin kuin talous?
Osakemarkkinat ovat nousseet viime kevään korona-alhosta vahvasti. Vuodentakaisista pohjista osakemarkkinat ovat kohonneet laaja-alaisesti 60–80 prosenttia. Syitä nousuun on ollut monia. Vuosi sitten pelätyt synkimmät skenaariot eivät ole toteutuneet, valtioiden ja keskuspankkien elvytysrahoja on valunut osakkeisiin, rokotteet koronan kukistamiseen on löydetty ja talousnäkymät ovat kohentuneet selvästi.
Yksi isoimmista syistä voimakkaaseen nousuun on se, että yritykset ovat pystyneet tahkoamaan vahvaa tulosta, vaikka talous onkin takunnut. Yhdysvalloissa S&P 500 -yritykset tekivät viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jo parempaa osakekohtaista tulosta kuin ennen koronaa. Vahvan tuloselpymisen taustalla on muun muassa voimakkaita kustannussäästöjä ja toisaalta hyvää tulosta tehneiden koronahyötyjäyhtiöiden (kuten FAANG-yhtiöiden) suuri merkitys osakemarkkinoille.
Maailma ei palaa kaikilta osin samanlaiseksi kuin se oli ennen pandemiaa sittenkään, kun korona ei enää ole jokapäiväinen lehtien ykkösotsikko. Talous sai koronassa kovan iskun, jota on pyritty korjaamaan velkarahalla. Näiden velkojen vaikutus yhdistettynä rakenteellisiin kasvurajoitteisiin, kuten väestön vanhenemiseen ja vaisuun tuottavuuden kasvuun, tarkoittaa, että talouden kasvunäkymät ovat vaatimattomat pidemmän päälle. Erityisesti julkisen sektorin tilanne on tulevaisuudessa vaikea, ja se heijastetaan helposti koko talouden ja markkinoiden kuvaksi.
Voivatko yritysten tulokset ja talous erkaantua? Syövätkö talouden pidemmän aikavälin vaisut kasvunäkymät myös yritysten tuloksentekokyvyn ja painavat siten osakkeet laskuun? Kokonaisuutena yritykset ovat toki riippuvaisia siitä, miten taloudella menee. Jos kukaan ei osta tuotteita, ei ole myyntiä, eikä siten myöskään tehdä tulosta. Siten nämä kaksi eivät voi erkaantua pysyvästi ja kokonaan. Yrityksillä on kuitenkin etuja, joita hyödyntämällä ne voivat pärjätä muuta taloutta vahvemmin, kuten viime vuosinakin on nähty.
Yritysten tavoite on tuottaa omistajilleen korvausta siihen sijoitetuille pääomille. Yritys voi toimia aikansa tappiollisestikin, jos vain omistajien hermot ja varat siihen riittävät. Yritysten vahvuus on siinä, että ne voivat poimia parhaat, tai ainakin itselleen sopivimmat, palat taloudesta. Yritys voi päättää vapaasti, mitä se tekee ja missä. Tai jättää tekemättä. Suurten yritysten kohdalla valintaa ei edes tehdä vain yhden maan sisällä vaan laajemminkin maailmalta. Ne voivat mennä sinne, missä on mahdollisuuksia ja toisaalta jättää monet haasteet toisten harteille. Tätä ominaisuutta ne voivat käyttää hyväkseen sekä myynnissä että tuotannossa, mikä muokkaa koko maailmantaloutta. Yritykset ovat globalisaation voittajia.
Samaan aikaan kokonaistalous ei ole yhtä joustava. Ei ainakaan hetkessä. Ihmisten perustarpeet, kuten syöminen, liikkuminen, terveydenhuolto ja niin edelleen, on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Taloudessa on aina paremmin ja huonommin toimivia ja tuottavia osia. Yritykset voivat pitkälti päättää, mitä haluavat tehdä. Kaikki loppu kaatuukin sitten julkisen sektorin niskaan. Tuottamattomat mutta välttämättömät palaset, kuten työttömät, sairaanhoito, koulut ja niin edelleen, jäävät julkisen puolen hoidettaviksi. Nämä velvollisuudet kuuluu hoitaa, vaikka niistä koituvat menot ylittävätkin tulot. Tätä varten on olemassa verotus, jolla katetaan tarpeelliset, kokonaisuutta hyödyntävät menot.
Katsotaanpa esimerkkinä kahta Nokiaa. Toinen on yksi maailman johtavista mobiiliverkkovalmistajista ja toinen on kaupunki Hämeessä Tampereen kupeessa. Kumpikin on ollut olemassa jo hyvän tovin. Yritys nimeltä Nokia on kulkenut pitkän matkan Nokian kunnasta kumisaapas-, vessapaperi-, televisio-, kännykkä- ja ties minkä valmistajasta nykyiseksi verkkovalmistajaksi. Se on voinut suunnata vapaasti kohti uusia mahdollisuuksia ja vaihtaa toimialaansa tilanteen mukaan. Välillä paremmin ja välillä heikommin menestyen. Tuotanto on viety maailmalle ja myynti on globaalia.
Kaupunki nimeltä Nokia sen sijaan sijaitsee yhä samassa paikassa, jonne se perustetiin vuonna 1938. Paljon on muuttunut 80 vuodessa, mutta kaupungin perustehtävät ovat ennallaan. Se ei voi valita lopettavansa koulutusta tai sairaanhoitoa. Se pyrkii tekemään asiat mahdollisimman hyvin ja houkuttelemaan hyvällä hinta–laatu-suhteella uusia asukkaita ja yrityksiä. Kaupungin toiminnalla on kuitenkin tiukat rajat. Menot tulevat paljolti pakollisina ja tulot riippuvat taloussuhdanteista sekä verotuloista.
Eroja Nokioiden välillä on toki paljon aina olemassaolon tarkoituksesta lähtien, mutta myös vapausasteessa. Toinen voi vapaasti ohjata toimintaansa, minne huvittaa. Toinen joutuu tekemään määrätyt asiat rajallisilla resursseilla. Tilanne on kuin olisi hiekkalaatikkoja eri pihoilla. Valtiot ja kunnat on määrätty leikkimään vain omilla laatikoillaan niillä leluilla, mitä sattuu olemaan. Sen sijaan yritykset voivat liikkua vapaasti hiekkalaatikoiden välillä ja mennä sinne, missä parhaat lelut tai mielenkiintoisimmat leikit löytyvät kulloinkin.
Ennen aikaan ihmiset ja yritykset oli tiukasti sidottu yhteen paikkaan. Vaikka tuotteita ehkä myytiin muualle, yrityksen omistajat, työntekijät, kunnallispäättäjät ja muut sidosryhmät elivät samassa yhteisössä – tai vähintäänkin samassa maassa. Tällöin yhden hyvinvointi tuki kaikkien hyvinvointia. Yrityksen omistajan maksamat verot hyödyttivät omistajaa ja yritystä koulutettujen, pätevien työntekijöiden, toimivan tieverkoston ja muiden tukitoimintojen kautta.
Globalisaation myötä tilanne on muuttunut. Enää talouden pelureilla ei välttämättä ole samanlaisia paikallisia, yhteisiä intressejä. Jos pääoma tulee toiselta puolelta maapalloa, pääoman sijoittajaa kiinnostaa helposti vain pääoman tuotto. Verojen maksu kannattaa minimoida, koska sijoittaja ei saa merkittävää hyötyä veroistaan, jotka menevät paikalliseksi hyväksi. Yrityksen kannattaa ennemmin siirtää tuotanto toiseen kokonaisuutena edullisempaan paikkaan kuin alkaa kustantaa palveluja, joita se ei tarvitse tai se saa muualta edullisemmin.
Maailma on avautunut, ja ihmiset, tavarat ja palvelut saavat liikkua vapaasti. Kaikkein ketterin liikkuja on kuitenkin pääoma. Raha siirtyy nanosekunneissa maapallon ympäri sinne, missä se näkee parhaat mahdollisuudet. Ja pääoma puolestaan liikuttaa yrityksiä tarpeidensa mukaan. Globalisaation myötä valtiot joutuvat kilpailemaan houkutellakseen yrityksiä. Yksi tärkeimmistä kilpailukeinoista on matala verotus. Siten olemmekin nähneet veronalennusten tsunamin, kun maat yksi toisensa jälkeen ovat laskeneet yritysveroja houkutellakseen yrityksiä – Suomi ja Yhdysvallat muiden mukana.
Perinteiset kansallisvaltiot ovat kovilla globalisoituvassa maailmassa. Julkisen sektorin lisääntyvät menot vaatisivat kasvavia verotuloja, mutta samaan aikaan monet suurimmista veronmaksajista voivat hakeutua sinne, missä veroja maksetaan vähiten. Globaalin yrityksen omistajien ja kansallisvaltion edut eivät ole yhteneväiset. Kotimainen omistus auttaa tilannetta, sillä silloin omistaja hyötyy myös ympäröivän yhteisön menestyksestä. Käytännössä on kuitenkin nähty, että tuotto on se, mikä ohjaa sijoitusvirtoja.
Koko globaali yhteisö hyötyy vahvemmasta taloudesta, kun raha allokoituu vapaasti, mutta hyödyt eivät jakaudu tasan. Vapaat liikkujat voittavat eniten, sidotummat talouden osat joko häviävät tai ainakin voittavat vähemmän. Tähän on herätty viime vuosina, ja globalisaatioon suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Globalisaation nopeaa hyytymistä ei kuitenkaan kannata kuuluttaa, sillä taloutemme perustuu kansainväliseen yhteistyöhön, joten sulkeutumisen hinta olisi kohtuuttoman kova. Silloin häviäisivät varmuudella kaikki.
Pörssiyritykset, siis varsinkin monikansalliset suuryritykset, säilyttävät jatkossakin vahvan asemansa. Ne voivat panostaa talouden vahvimpiin lenkkeihin, hakea tuotanto- ja myyntihyödyt globalisaatiosta sekä vielä samaan aikaan hyötyä valtioiden välisestä verokilpailusta. Siksi niillä on hyvät edellytykset tehdä vahvaa tulosta myös jatkossa, vaikka maailmantalouden kasvunäkymät ovat vaisut. Talous ohjaa osakkeita, mutta osakkeet eivät ole sama asia kuin talous tulevaisuudessakaan.
Materiaalin laatija:
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.
Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.
Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.
Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.
FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
