Kun kaikki uskovat ikuisiin nollakorkoihin ja siihen, että inflaatio on kuollut ja kuopattu, on inflaation kostoiskun paikka. Talouden elpyessä ja rahapainojen jyllätessä hintojen nousu onkin nostamassa päätään tänä vuonna. Markkinoita nousu arveluttaa, mutta pysyvän inflaation tiellä on vielä monta mutkaa matkassa, sillä inflaatioilla on eroja.
Euroalueen kuluttajahinnat, eli inflaatio, pomppasivat viime viikolla ison harppauksen ylöspäin. Tällä kertaa syynä olivat ensisijaisesti mittaustekniset ja kertaluontoiset asiat, mutta selvää on, että hinnat ovat nousussa tänä vuonna ihan oikeastikin. Ja niinhän sen pitää mennäkin, että kun taloudessa on vahvaa kasvua, myös hinnat lähtevät nousuun kysynnän noustessa tarjontaa voimakkaammin. Vastaavasti viime vuonna euroalueella mentiin deflaatioon, eli hinnat laskivat talouden hyytyessä.
Keskuspankkien ensisijainen tehtävä on pitää inflaatio elossa, mutta kurissa. Euroopan keskuspankilla (EKP) se on jopa pankin ainoa tehtävä. Viime vuosikymmeninä inflaatio on hiipunut maailmalla talouskasvun ollessa vaisua ja rakenteellisten tekijöiden painaessa kuluttajahintoja. Globalisaatio, digitalisaatio, väestön vanheneminen ja tulonjaon erkaneminen ovat kaikki vähentäneet inflaatiota. Olemmekin jo monissa maissa tottuneet siihen, että inflaatio ei ole ongelma, vaan sen puute. Japani on deflaatio-/inflaatiottomuuskierteen mallimaa, jossa viimeinen 25 vuotta on menty nollainflaatiossa, nollakoroissa ja nollakasvussa. Eurooppa on monessa mielessä Japanin tiellä samojen rakenteellisten ongelmien jyllätessä täälläkin.
Onko meillä nyt kuitenkin käännöksen paikka? Onko inflaatio kirimässä jälleen koronataantuman jälkeen? Kyllä ja ei. Inflaatiota tulee ja ei tule. Raaka-aineiden hinnannousun ja patoutuneen kulutustarpeen myötä inflaatiossa nähdään kiihtyminen, mutta siitä ei ole pidemmän aikavälin deflaatiokierrettä katkaisemaan. Ja pitkän aikavälin iso kysymys on, johtaako keskuspankkien inflaation kiihdyttämispolitiikka lopulta hallitsemattomaan inflaatioon joskus tulevaisuudessa?
Tänä vuonna meillä on edessä inflaation kiihtyminen. Talous on nousemassa koronasuosta. Kun rokotukset viimein saadaan hoidettua, on edessä villi kulutusrieha, kun tileille kertyneet säästöt pistetään haisemaan. Itse kukin haluaa matkustaa, syödä ravintolassa ja käydä konserteissa, mitä emme ole voineet vuoteen tehdä. Kun samaan aikaan valtioiden elvytystoimet jatkuvat ennennäkemättömän voimakkaina, edessä on kysyntäpiikki.
Samaan aikaan raaka-aineiden kysyntä voimistuu valtioiden tukiessa taloutta infrastruktuuri-investoinneilla. Öljyn kysyntä kasvaa, kun liikkuminen jälleen vapautuu. Ruoan hinnassa on myös nousupaineita kehittyvien maiden kysynnän kasvaessa ja satojen jäätyä vaisuiksi monilla alueilla. Meillä onkin monia syitä odottaa tänä vuonna inflaation kiihtymistä.
Normaalisuhdanteessa hintojen noususta pitäisi seurata palkkojen nousu. Talouden käydessä kuumana työntekijöistä tulee pula, ja sitä myöten työntekijöille pitää maksaa aiempaa enemmän. Koronataantumaan mentäessä työttömyys oli kuitenkin euroalueella melko korkea, ja koronassa on hävinnyt työpaikkoja pysyvästi. Siten työvoimapula ei ole ensimmäinen ongelma talouden piristyessä. Sen sijaan rakenteelliset ongelmat, joita oli jo ennen koronaa, ovat yhä olemassa koronan jälkeenkin, joten työllisyyden ja palkkojen pitkäaikaista kasvuloikkaa on vaikea nähdä.
Toisaalta, jos inflaatio alkaisikin kiihtyä pysyvämmin, täytyisi keskuspankkien reagoida siihen kiristämällä rahapolitiikkaa. Ensin lopettamalla setelielvytys ja lopulta myös koronnostoilla. Korkojen nousu puolestaan olisi pahinta myrkkyä korviaan myöten velkaantuneelle taloudelle. Korkojen nousu hyydyttäisi nopeasti kasvun, mikä hyydyttäisi puolestaan palkankorotukset ja inflaation. Inflaation ja korkojen nousu on siis itse itseään ehkäisevää. Nousu tappaa nousun.
Korkea inflaatio ei siten ole lähiaikojen pysyvä ongelma. Jos tässä tilanteessa rahanpumppaus jatkuu ja jatkuu, tulee jossain vaiheessa vastaan kysymys, miksi kukaan enää tekisi töitä, jos kaikki voidaan rahoittaa setelipainoa pyörittämällä. Väliaikaisesti elvytys voi toimia, mutta se ei voi olla pysyvä olotila. Riskit ovat kasvussa velkamäärien kasvaessa. Nollakoroista on pahimmillaan tulossa talouden elinehto. Markkinoilta ylivelkaantuvat valtiot eivät saisi "ilmaista" lainaa ilman keskuspankkien jatkuvaa tukea. Nollakorot puolestaan houkuttelevat valtioita velkaantumaan aina vain lisää, kun ilmaista rahaa on kerran tarjolla. Noidankehää on vaikea katkaista.
Lopulta riskinä jatkuvasta keskuspankkirahoituksesta olisi hyperinflaatio, jos aletaan epäillä, että uutta rahaa luodaan aina vain rajattomasti. Tämä ei ole lähiajan ongelma, mutta suunnitelmaa valtioiden omillaan pärjäämiseen tarvitaan, jotta järjestelmän uskottavuus palautetaan.
Inflaatio puhuttaakin sijoittajia. Lähiaikojen inflaatiopiikki on muistutus, että inflaatio on vielä olemassa. Se hermostuttaa markkinoita, sillä markkinat ovat voimakkaasti keskuspankkituesta riippuvaisia. Vihjekin rahahanojen sulkemisesta voi nostattaa korkoja ja siten kyseenalaistaa valoisat talousnäkymät. Vuonna 2018 USA:ssa kiristettiin rahapolitiikkaa. Korot nousivat, kunnes jo reilun kolmen prosentin pitkä korko hyydytti osakemarkkinat, mikä johti keskuspankin täyskäännökseen ja sai sen aloittamaan jälleen elvytyksen. Tällä kertaa korkojen nousun kipukynnys tulisi jo aiemmin vastaan.
Normaalia, pysyvää inflaatiota on vaikea synnyttää, kun korkojen nousu tappaisi kasvun nopeasti. Niinpä olemme jatkuvassa matalan inflaation ja matalien korkojen kierteessä. Ajoittain inflaatio nostaa päätään ja säikyttää markkinat, kuten tänä vuonna voidaan taas nähdä. Pitkän aikavälin suurin riski on kuitenkin se, että lopulta hyppäämme nollainflaatiosta hyperinflaatioon, jos rahanpumppaamista ei saada, tai ei edes yritetä saada, kuriin.
Materiaalin laatija:
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.
Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.
Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.
Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.
FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
