Siirry suoraan sisältöön

Suomen heikko taloustilanne jatkuu vuonna 2015

13.11.2014

 

Euroalueen näkymien heikkenemisen myötä Suomen talouden käänne on karannut yhä kauemmas. Suomen talouden näkymät ovat heikot ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaalia. Vuosi 2014 on kolmas perättäinen vuosi, kun maamme kokonaistuotanto laskee ja näkymät vuodelle 2015 ovat vaatimattomat.

 

– Uskomme vientikysynnän kasvavan ensi vuonna, mutta viennin lisääntyminen ei riitä kompensoimaan kotimaisen kysynnän laskua, minkä takia kokonaistuotantomme laskee ennusteemme mukaan myös vuonna 2015. Arvioimme Suomen talouden supistuvan ensi vuonna 0,2 %, kertoo S-Pankin päästrategi Vesa Engdahl.

 

Suomen kannalta ikävää on se, ettei kotimaisesta kysynnästä ole taloutemme vauhdittajaksi vuosina 2014–2015. Kotimaisesta taloudestamme puuttuu sellainen dynamiikkaa, joka synnyttäisi itsenäistä kasvua. Suomen suhdannekäänne on näin ollen ulkomaisen kysynnän piristymisen varassa.

 

Talouden pitkän supistumisen seurauksena työllisyyden, kulutuksen ja investointien näkymät säilyvät vaatimattomina läpi ennustejakson. Tänä ja ensi vuonna ennustamme kotimaisista kysyntäeristä vain julkisen kulutuksen kasvavan ja vaikuttavan positiivisesti talouden aktiviteettiin.

 

Kotitalouksien näkymät ovat vaikeat

 

Pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne heijastuu työmarkkinoille ja näkyy työttömyyden kasvuna. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot jatkavat supistumistaan vuonna 2015.

 

– Heikko kotitalouksien reaalitulojen kehitys ja valjuna säilyvät tulevaisuuden odotukset painavat yksityistä kulutusta, Engdahl summaa.

 

Yksikkötyökustannusten kasvun hillitseminen ja kansainvälisen kilpailukykymme turvaaminen edellyttävät palkkamalttia vuosiksi eteenpäin. Kotimaisen kysynnän kasvun turvaamiseksi palkansaajien ostovoimaa ei kuitenkaan ole vara heikentää. Tämä peräänkuuluttaa palkkaverotuksen keventämistä.

 

Mihin yksittäisen kansalaisen on hyvä varautua 2015?

 

1) Työmarkkinat. Työmarkkinat säilyvät heikkoina, ja työttömyys lisääntyy. Viimeisen vuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien määrä on kasvanut Suomessa noin 30 000:lla. Seuraavan vuoden aikana yt-neuvotteluja tulee lisää, ja maassamme työttömien määrä kohoaa helposti parilla kymmenellä tuhannella.

 

2) Asuntomarkkinat. Meneillään on ostajan markkinat. Asuntojen hintojen ei odoteta nousevan seuraavan vuoden aikana, reaalihinnat jopa laskevat. Asuntojen myyntiajat pitenevät, mikä on asuntoaan myyvän hyvä pitää mielessä. Asunnon vaihtajan on syytä varoa kahden asunnon loukkua. Erityisesti mikäli asuntojen hinnat sattuisivat laskemaan, on vanhasta asunnosta syytä päästä irti samalla, kun ostaa uuden.

 

3) Korkoympäristö. Korkotaso säilyy hyvin matalana ainakin läpi vuoden 2015 ja todennäköisesti vielä vuoden 2016. Pankkien kasvavasta kilpailusta johtuen asuntoluottojen lainamarginaalit ovat lähteneet laskuun. Pankkitili tai määräaikaistalletukset eivät tarjoa inflaation ylittävää tuottoa. Tämä tarkoittaa, että tällaisten sijoitusten reaalituotto on negatiivinen, jolloin säästöjen ostovoima alenee. Inflaation ylittävää tuottoa hakiessaan säästäjän ja sijoittajan täytyykin olla valmis ottamaan jonkin verran riskiä ja hakea tuottoa joko riskisemmistä korkosegmenteistä osakemarkkinoilta tai vaikkapa kiinteistöistä.

 

4) Inflaatio. Suomen talouskehitys on heikkoa, ja hintojen nousupaineet ovat vähäisiä ensi vuonna. Inflaatio ei siis ole ongelma. Suomessa hintojen kohoamista ruokkii lähinnä energiaveron ja liikenteen verotuksen kiristäminen.

 

5) Käytettävissä olevat tulot. Yleisesti ottaen ansiotuloverotus kiristyy ensi vuonna, koska ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan myös 90 000 euroon. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään korottamalla perus- ja työtulovähennystä. Työmatkakustannusten omavastuuosuutta sen sijaan kasvatetaan, ja asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään asteittain. Pääomatulojen verotusta kiristetään. Palkankorotusten ollessa hyvin maltillisia ja hintatason kuitenkin noustessa jonkin verran kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot supistuvat. Keskivertokansalainen saa siis käteen jäävillä tuloillaan ensi vuonna vähemmän kuin tänä vuonna ja kokee itsensä näin ollen hieman aiempaa köyhemmäksi.

 

6) Vaalit. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen uudelta hallitukselta on lupa odottaa laajoja rakenteellisia talouden uudistuksia, joilla Suomi saataisiin nostettua kasvuun. Tarvittavat toimenpiteet aiheuttavat ensi vaiheessa kipua ja tuskaa, mutta ovat täysin välttämättömiä maamme taloustilanteen kohentamiseksi. Mikäli emme onnistu tässä taloutemme sopeuttamisessa, murenevat hyvinvointiyhteiskuntamme perustukset nopeasti. Varautukaamme siis koviin taloudellisiin päätöksiin ja haasteellisiin aikoihin.

 

Lue koko suhdannekatsaus täältä