Uudelle opiskelijalle Akseli Nurmelle tärkeää on kiva kämppä lähellä keskustaa, kaikesta muusta voikin sitten vähän nipistää. ”Opintotuki ja parin välivuoden aikana kertyneet säästöt riittävät elämiseen”, Akseli pohtii.
Akselin mielestä opiskelija pärjää, kun hyödyntää valtion tuet, säästää kesätöistä ja käyttää järkeä. Pienen ylijäämän voi sijoittaa esimerkiksi rahastoon.
Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa käy jo vilinä. Uusi lukukausi on aluillaan: kirjahyllyjen välissä moni etsii kirjoja tai lukee, alakerrassa opiskelijat jonottavat noutamaan lukuvuositarrojaan pop up -pisteiltä.
Kirjastosta pääsee sujuvasti kahvilaan.
”Tämä onkin minulle vielä täysin tutkimaton paikka”, Akseli Nurmi, 23, sanoo jonottaessaan kahvipannun luokse.
Akseli on juuri aloittanut tietojenkäsittelytieteen opinnot. Takana on kaksi välivuotta, sillä ovet valtiotieteelliseen eivät yrityksistä huolimatta auenneet. Jälkeenpäin ajatellen saattoi olla hyväkin, ettei tärpännyt. Opiskelun sijaan Akseli huhki töitä: feissarina, pankin asiakaspalvelussa sekä siivoojana rakennustyömaalla. Motivaatio opiskella kasvoi – samoin kasvoivat säästöt opiskelijaelämää varten.
Välivuosina motivaatio opiskella kasvoi – samoin kasvoivat säästöt opiskelijaelämää varten. "
Akseli asuu kaverinsa kanssa kimppakämpässä Helsingin Lauttasaaressa. Asunnossa on kaksi suurta huonetta ja iso erillinen keittiö.
”Varmasti pystyisin elämään edullisemmin lähempänä kampusta soluasunnossa, mutta arvostan asuntomme väljyyttä ja hyviä säilytystiloja.”
Molemmat pulittavat asumisestaan viitisen sataa euroa kuussa. Siihen kuuluu myös sähkö ja vesi.
Opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin: jos tulot eivät vaikuta asumistukeen, opiskelijan asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista.
”Mielestäni järjestelmä on Suomessa opiskelijan kannalta vähintäänkin kohtuullinen”, Akseli näkee, vaikka juuri asumiskulut ovat hänen suurin menoeränsä – samoin kuin monella muulla opiskelijalla.
”Suunnilleen 40 prosenttia budjetistani kuluu asumiseen. Se on kuitenkin ihan ok, sillä aika kallis sijainti ja ehkä hieman turhankin iso asunto ovat omia valintojani.”
Akselin mielestä opiskelijallakin on mahdollisuus saada rahaa säästöön.
Rahankäyttäjänä Akseli luonnehtii itseään järkeväksi, ei kuitenkaan turhan tarkaksi. Säästäväisempikin olisi voinut olla, hän tietää.
”Raha tuo turvaa, mutta sen ei pidä olla elämän itseisarvo. Rahalla pitää olla se hyödykkeen asema, mikä sillä alun perin on ollutkin.”
Akseli aikoo rahoittaa arkensa pitkälti opintotukijärjestelmän avulla. Kansaneläkelaitos tukee opiskelijoita opintorahalla, jonka päälle voi hakea valtion takaamaa opintolainaa sekä yleistä asumistukea.
Myös opiskelijahintaiset lounaat ja alennukset eri liikennevälineissä tasoittavat elämisen kuluja.
”Olen ajatellut niin, että kun pistän tarpeettomat isot hankinnat jäihin ja hyödynnän opiskelijan saamat alennukset, pystyn opiskelijana säilyttämään suunnilleen saman elintason kuin mikä minulla oli työssä käydessä”, Akseli suunnittelee.
Pienillä tuloilla elämä vaatii juuri suunnitelmallisuutta esimerkiksi ruokailussa.
”Säästämme kämppäkaverini rahaa tekemällä yhdessä ruokaa. Teemme kerralla isoja satseja, joita sitten syömme pitemmän aikaa.”
Opintolainan ottamista pelätään aivan turhaan.”
Ainakin fuksi- eli ensimmäisen opiskeluvuotensa Akseli aikoo keskittyä täysin opiskeluihinsa.
”Työssäkäynti voisi heikentää muutenkin huonoa keskittymiskykyäni entisestään”, Akseli veistelee.
Erityisesti Helsingissä mutta myös muissa kasvukeskuksissa eläminen on kuitenkin kallista. Monen opiskelijan on yksinkertaisesti käytävä työssä opintojensa ohessa.
Myös Akseli on pitänyt ovet auki edelliseen työnantajaansa, rakennusalalla toimivaan firmaan.
”Sieltä löytyy kuulemma töitä tarvittaessa. Ehkä haluaisin kuitenkin jo kesällä tehdä jotain oman alan työtä – tässä vaiheessa opintojani en tosin osaa vielä yhtään sanoa, mitä se voisi olla.”
Monen opiskelijan lailla Akselikin punnitsee, miten paljon työtä kannattaa tehdä rahan takia ja toisaalta miltä työkokemus näyttää, kun tutkinto vihdoin on valmis ja kisa oman alan työpaikoista alkaa.
”Mieluummin itse teen opintojen ohessa jotakin vähän huonomminkin palkattua työtä, jos se muuten vie minua eteenpäin”, hän miettii tällä hetkellä.
Opintolainan Akseli aikoo nostaa kokonaan.
”Se on mielestäni halpaa rahaa ja kokonaan valtion takaamaa. Opintolainan ottamista pelätään aivan turhaan.”
Opintolainalle saa valtiontakauksen, joten muita vakuuksia tai takaajia ei tarvita. Lainan voi hakea itse valitsemastaan pankista, ja pankkia valitessa kannattaa lainaehtojen lisäksi vertailla myös esimerkiksi palvelumaksuja.
Akselin mielestä opiskelija pärjää, kun hyödyntää valtion tuet, säästää kesätöistä – ja käyttää järkeä. Hyvä ratkaisu on pyrkiä kuukausittain pieneen ylijäämään, jonka voi sijoittaa esimerkiksi rahastoon.
Kun säännöllisen sijoittamisen aloittaa nuorena, ehtii hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Samalla pitkä sijoitusaika tasaa riskejä ja markkinoiden heilahteluja, Akseli miettii.
”Kyllä opiskelija voi saada rahaa säästöön, miksei saisi.”
Lue lisää S-Pankin opintolainasta ja maksuttomista pankkipalveluista
Päivitä yhteystietosi S-mobiilissa tai osoitteessa s-käyttäjätili.fi. Samalla voit antaa sähköisen markkinointiluvan ja pysyt ajan tasalla palveluistamme ja asiakasomistajaeduistamme.
Kirjaudu S-käyttäjätilille ja päivitä yhteystiedot:
Asiakasomistajuus-osiossa voit päivittää markkinointiluvat:
