Metsärahastojen suosio kasvaa

Metsäsijoituksesta voi saada kilpailukykyistä tuottoa kohtuullisella riskillä. Metsärahastojen suosio onkin kasvussa, sillä rahaston kautta metsää on helppo ja vaivaton omistaa.


Me suomalaiset olemme metsäkansaa: 14 prosenttia meistä eli yli 600 000 ihmistä omistaa metsää. Joukkoon mahtuu niin ammattimaisia metsänomistajia, yhteismetsien osakkaita kuin metsäpalstan perineitä kaupunkilaisia.

Hyvä uutinen kaikille on, että puuta tarvitaan näillä näkymin jatkossakin ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan.

”Kansainvälisesti kysyntää ruokkii maailmantalouden kasvu: etenkin sahatavara eli lankut, laudat, listat, palkit ja vastaavat käyvät kaupaksi lähes kaikilla isoilla markkina-alueilla kuten Kiinassa. Suomessa taas on meneillään vahva biotalouden nousu, ja uudet investoinnit kuten Äänekosken biojalostamo takaavat sen, että puulle on kysyntää”, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija, metsäekonomisti Anssi Ahtikoski.

Hakkuut lisääntyvät, niin myös metsätulot

Teollisuuden käyttöön tarkoitetun puun hakkuiden odotettiin kasvavan 63,3 miljoonaan kiintokuutiometriin vuonna 2017. Se on yli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Puuta kaadetaan enemmän, ja myös metsänomistajat tienaavat enemmän.

Yksityiset metsänomistajat ovat saaneet metsätuloja vuodessa keskimäärin noin 1,9 miljardia euroa kymmenen viime vuoden aikana. Luku tarkoittaa veronlaista bruttokantorahatuloa eli myyntituloja ilman korjuukustannuksia.

Myös pitkään matalalla pysynyt korkotaso on kasvattanut kiinnostusta metsään. Tässä tilanteessa vähäriskisinä tunnetut korkosijoitukset eivät ole juuri tuottaneet, joten moni on etsinyt muita kohteita, joista olisi tarjolla kohtuullista tuottoa pienellä riskillä.

”Tarkkoja lukuja on aina vaikea antaa, mutta keskimäärin metsäsijoitusten tuotto on 3,5–5 prosenttia vuodessa”, Anssi Ahtikoski arvioi puuston kasvun perusteella. 

Keskimäärin metsäsijoitusten tuotto on 3,5–5,0 prosenttia vuodessa.”

Metsänhoito vaatii työtä – ja kärsivällisyyttä

Piensijoittajan näkökulmasta metsän omistaminen suoraan on melko haasteellista. Metsänhoito vaatii vaivaa ja erityisosaamista.

”Metsäsijoittajan pitää tietää, millaista metsä on: mitä puulajeja siellä kasvaa, onko maapohja runsas- vai niukkaravinteinen ja mikä on metsän kehitysluokka eli onko kyseessä esimerkiksi nuori taimikko vai varttunutta metsää. Pitää tietää, millaisia hoitotoimenpiteitä metsässä pitää tehdä ja pitää olla kartalla, millä hinnalla puuta on valmis myymään. Laiska raha ei toimi metsätaloudessakaan.”

Lisäksi metsäomistuksissa pätee sama kuin taloudessa usein: suuri on kaunista.

”Metsätilojen omistus on keskittymässä, koska isoilla tiloilla metsänhoidon yksikkökustannukset myytyä puumäärää ja hehtaaria kohti pienenevät. Pienet kaupunkilaisten omistamat metsät taas asettavat haasteita metsänhoidolle, sillä omistajat ovat usein passiivisia ja heitä on vaikea tavoittaa.”

Metsänomistus ei myöskään sovi kärsimättömälle. Etelä-Suomessa puun kasvu päätehakkuuvaiheeseen eli siihen pisteeseen, jossa puu on valmis kaadettavaksi tukiksi, kestää 60–80 vuotta. Jos haluaa myydä puuta tasaisesti, on omistettava paljon metsää, jonka eri osissa kasvaa monen ikäisiä puita.

”Sellainen sääntö on ollut, että tasaisesti myydäkseen pitää omistaa 500–1000 hehtaaria metsää. Metsähehtaarin keskihinta Etelä-Suomessa on noin 4000 euroa, joten kyllä se maksaa”, Ahtikoski toteaa.

Rahasto on vaivaton tapa omistaa metsää

Piensijoittajalle vaivattomin ratkaisu metsäsijoittamiseen onkin rahasto. Rahastojen suosio on viime aikoina kasvanut. Suomen Sijoitustutkimuksen julkaiseman Rahastoraportin mukaan metsärahastoihin tehtiin tammi-marraskuussa 2018 nettona merkintöjä 70,9 miljoonaa euroa; toisin sanoen rahastoihin virtasi uutta rahaa 70,9 miljoonaa euroa enemmän kuin niistä vedettiin rahoja pois. Metsärahastojen pääoma kasvoi alkuvuonna yli 350 miljoonaan euroon.

Osassa metsärahastoista minimisijoitus on hyvinkin korkea, mutta esimerkiksi S-Metsärahastoon riittää jo 200 euron sijoitus. Sijoituksia voi tehdä neljästi vuodessa kätevästi verkkopankissa, joissa oman metsäsijoituksen arvon kehitystä voi myös seurata säännöllisesti.

Rahasto on perustettu lokakuussa 2016 ja sitä hallinnoi S-Pankki-konserniin kuuluva FIM Varainhoito Oy. Tavallisen säästäjän kannalta helppoa on se, että rahastossa FIM vastaa metsäkiinteistöjen ostamisesta, myymisestä ja hoitamisesta. S-Pankin roolina on puolestaan tarjota sijoituspalveluita välittämällä asiakkaiden osto- ja myyntitoimeksiantoja rahastoon.

On myös hyvä muistaa, että yleisesti ottaen sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi nousta tai laskea, että alun perin sijoittamaansa rahasummaa ei välttämättä saa takaisin ja että sijoitusten aiemmat tuotot eivät takaa tulevia tuottoja.

Tutustu S-Metsärahaston ehtoihin ja tarkempiin tietoihin